bonbon

Paripeite

2012-02-09T21:40:00.000+02:00

Tein tänään tilauksen H&M:lle paripeiton pussilakanoista. Tähän asti meillä on ollut kaksi peittoa, yksi peitto molemmille. Mutta esteettisistä syistä (oikeasti), haluaisin kokeilla nyt yhteistä peittoa. Edullisemmaksikin tulee, kuin ostaisi kaksi pussilakanaa.

kuvat H&M

Mietin tässä, kun taas ensi yöksi A:n passitin sohvalle nukkumaan riidan päätteeksi (kunnon tora tuli ilmastointijutuista), että millähän se sitten seuraavan kerran tulee siinä sohvalla nukkumaan? Pitää säilöä yksi peitto varapeittona, ja laittaa siihen jokin kämänen pussilakana.

Kuinka usein teillä toinen puolisko nukkuu sohvalla, ja mistä syystä?
Tai onko kellään kokemuksia H&M:n pussilakanoista?

Reikäinen fiasko

2012-02-08T15:09:00.001+02:00

Eilinen tempaus ei päättynyt hyvin.

Päätettiin (lue: minä päätin), että peitetään syntyneet reiät tauluilla, ja maalataan koko huone uusiksi muutaman vuoden päästä - tai sitten, kun siltä tuntuu. Ajatus kuulosti todella hyvältä sellaisen ihmisen korvaan, joka kyllästyy materialistisiin asioihin nanosekunnissa - eli mun.

No, tämäkään päähänpisto ei päättynyt hyvin, vaikka ollaan jo melko kaukana maanantaista.
Laitoin taulut sellaisilla ei nauloja, ei jälkiä -jutuilla (näistä lisää myöhemmin) seinään. Otin pois ja laitoin takaisin nuo kaksi ensimmäistä taulua 5 kertaa molemmat, mittailin taas, laskin ja käytin jopa apuna apuviivaa ja vatupassia. Silti nuo pirulaiset meni vinoon!! Kumpikin omaan suuntaansa, toinen enemmän kuin ensimmäinen - joka kerta. Sillä viidennellä kerralla luovutin.

On se nyt kumma, kun mikään ei onnistu! Sattui nimittäin eilisen päivän aikana yksi toinenkin fiasko, josta lisää myöhemmin. Toivottavasti teillä menee paremmin. Mä olen nimittäin kohta raivon partaalla, ja valmis kävelemään tästä loukusta ulos seuraavalla sekunnilla.

Ei naisia asialle!

2012-02-07T17:04:00.005+02:00

Ajattelin olla toimelias ja laittaa Ikean Lack hyllyn Ellun huoneeseen.
Mittailin, tein hyllyyn muutoksia, yritin olla fiksu ja mittailla lisää. "Neljä prikkaa, kaksi ruuvia koolaukseen ja hyvä tulee", mä laskin.
No minähän fiksuna likkana taiteilin ne neljä ISOA prikkaa ja porasin tuen koolauksiin kiinni. Laitoin hyllyn paikoilleen.

Oh f*ck! En sitten keksinyt tarkistaa sitä yhtä ~~tärkeää~~ mittaa.
A tulee kotiin tässä 15 minuutin sisällä. Kun kerron, että teinpä sitten 6 ~~TURHAA~~ REIKÄÄ SEINÄÄN, ei taida mun kuuluisa koiranpentuilmeeni paljon auttaa tulevassa lahtauksessa.
Äkkiä valot pois! Ehkä se ei huomaa.

Ai niin, ja käytiin me tästä hyllystä pieni keskustelukin eilen - kun A ei niitä reikiä seinään haluaisi.
"Se hylly ei sitten liiku siitä yhtään mihinkään ikinä", A uhmasi.
"Sovittu", myhäilin tyytyväisenä.
HAHHAHAHHH!!!

Koomisesti laitoin tunnisteeksi Tips; näin ei laiteta Lack hyllyä seinälle. Pistä mies asialle.

Kuin muuttopäivänä

2012-02-06T11:54:00.000+02:00

Viime päivät ovat olleet kiireisiä.
Oon järjestellyt Eelin huonetta, joka on tähän asti toiminut varastona kaikelle turhalle. Huomasin, että meille on isän autotallista rantautunut muutama laatikko, jotka ei meille edes kuulu. Joukosta löytyy monta laatikollista ihmeellistä sisustuskamaa, joilla ei edes tehdä mitään. Laatikkoon vain ja säilytykseen. Poissa silmistä, poissa mielestä, vai miten se nyt meni.

Eteinen näyttää tällä hetkellä muuttotantereelta! Ärsyttävää ja niin motivoivaa saada kamaa pois.
Lisäksi Eelillä on nenä ollut muutaman päivän niin tukossa, että saa olla koko ajan sitä availemassa. Viime yö meni kokonaan ilman herätyksiä, joten kaipa se siitä.
Ai niin, ja tippuihan tuo sängystä lattiallekin! Paska mutsi -fiilis siitä tuli, mutta selvittiin säikähdyksellä. Mun teräsvauva. Ei edes kuhmua päähän.

Nyt jatkuu taas nää "muuttohommat".

Idea Stuva

2012-02-03T12:47:00.000+02:00

Olin jo pistämässä Eelin Stuva vaatekaappia myyntiin, mutta kun en keksinyt tilalle mitään kivaa, otin pois myynnistä ja kehittelin päässäni ideaa. Joko juttu onnistuu tai kaappi tulee olemaan tuhoon tuomittu.

Aion maalata toisen tai molemmat kaapinovet liitutaulumaalilla. Taas yksi projekti.

Eeli on saanut flunssan. Hoidin tukkoista nenää ja yliväsynyttä vauvaa viime yönä klo 2 asti. Missään ei ollut hyvä. Kuumetta ei onneksi ole, mutta en uskalla siltikään poistua Eelin kanssa ulos käymään kaupassa tai pikavisiitillä K-raudassa. Täytyy odottaa, että A tulee töistä kotiin. Taas sitä ollaan jumittuneina neljän seinän sisäpuolelle.

Huuto.net: Mutsy Urban Rider

2012-02-02T12:38:00.000+02:00

On tullut aika myydä nämä ihanuudet. Vaunuja pääsee huutamaan huuto.netin kautta (linkki sivupalkissa).

Lisää juttua löytyy Mutsy Urban Rider -postauksesta.

Tussivinkki

2012-01-30T18:50:00.000+02:00

Ikean Måla-tusseilla voi kirjoittaa kaikkeen liukaspintaiseen, eikä paketilla ole hintaa kuin eur 1,95/pkt! Pyyhintä kuivalla tai kostealla, eikä jää jälkiä.

Siskojen ja äitin kanssa näillä kirjoitellaan toisillemme peileihin kaikenlaisia viestejä <3

Ei oo hwelppoo

2012-01-29T15:38:00.000+02:00

Eilinen meni mukavasti ystävien ja kahden viinipullon kera jumpinissa.

Meidän soittolista oli vähän kyseenalainen.

Rento ilta: meikittä, rönttövaatteissa. Posket ihanasti viinistä punaisina.

Meno olikin vähän kyseenalaista ja rönttöä.

Sitten tehtiinkin jotain, mitä ei ikinä sais tehdä...

Aamulla kadutti...

Nyt on jostain syystä leuka kipeä. Tukka aivan takussa. Jumpin pesussa. Eelin kanssa ollaan köllötelty sängyssä tänään hyvin pitkään :-)

Apua: olohuoneen matto

2012-01-28T14:58:00.000+02:00

Ellokselta tilasin uuden maton, mutta en ole varma sopiiko se. Siksi kysynkin teiltä, ihanilta lukijoilta, että pidänkö vai meneekö palautukseen?

Nyt viiniostoksille! Vietetään tänään vähän tyttöjen kanssa iltaa, joten juomapelikshän se menee :-)

Eeli 6kk

2012-01-27T14:09:00.000+02:00

Eeli hoidossa <3

Pieni mies,
sinä naurat aina niin
unohdu et kyyneliin
sua kauan odotin
sinut viimein omistin

Pieni mies,
sinun katson kasvavan
näen päivän koittavan
jolloin seuraani sut saan
rinnalleni kulkemaan

Pieni mies,
sitä vielä tiedä et
miten paljon merkitset
olet tärkein päällä maan
maailmain saat kukkimaan

Pieni mies,
sinun katson kasvavan
näen päivän koittavan
jolloin jatkat työtä mun
jätän kaiken käsiis sun

Pieni mies,
kun sä kerran vanhenet
silloin yksin ole et
omat pojat sulla on
tiedät mitä onni on

Pieni mies,
sinun katson kasvavan
näen koittavan
jolloin suuri olet niin
kasvat isän haaveisiin

Materialistisia ihanuuksia

2012-01-25T00:40:00.001+02:00

ALBD:n Anniina heitti seuraavalla haasteella:

”Kerro (ilman  materiasyyllisyyttä), mitkä viisi tavaraa ostaisit jos sinulla  olisi  kaikki maailman rahat. Tämän jälkeen haasta viisi muuta bloggaajaa.“

1) Olympus Mini <3 Kulkis kamerakin enemmän mukana, kun mahtuu vaippojen sekaan.

2) Michael Kors / Hamilton, josta uskalla vain haaveilla!

3) Isku/Vellamo -vitriinikaappi. Oon unelmoinut tällaisestä oikeasti sellaiset +8 vuotta.

4) Tällaisen tulen varrrmana saamaan vielä joskus - vaikka sitten pitäisi laajentaa koko tönöä! Enkä tosiaan aio odottaa "sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois pesästä" -ikään. Täytyy vain tehdä laskelmia, suunnitelmia, jne. Jospa tässä viiden vuoden sisään? Hope so....

5) Louis Vuitton/Eva clutch - ja lottovoitto!

Huomenna on viimeinen koulutuspäivä ja loppukoe. Mulla odottaa olohuoneen matto eteisen nurkassa paikkaansa. Ei vain yksinkertaisesti ole ollut aikaa. Kämppäkin on kuin pommi, mutta olkoon. Painun nukkumaan!! Natnat.

Ai niin, pitäisi haaste tyrkätä eteenpäin. Laitetaan seuraaville:

Coco

Mrs. Bisquits

Mii

jajaja..... ?? :)

Pitkiä päiviä

2012-01-23T00:51:00.001+02:00

Huomenna Eeli & Pingu menevät hoitoon äidilleni. Itse ajelen aamusta Vantaalle työhön liittyviin koulutuspäiviin. Koulutuspäivät ma-ke ja kestävät koko päivän. Vasta illalla ollaan kotona. Hieman hirvittää, mutta Eelillä onneksi tuttu ja turvallinen hoitaja :-) Eikä muuta vaihtoehtoa ollut. Silti......

Monessa blogissakin nähty eläinreppu on täysin omasta pussista maksettu Eelille joululahjaksi.

Minipostaus: päivän naurut

2012-01-18T15:54:00.000+02:00

Ihan oikeasti, ihmiselle ei saisi nauraa, mutta nyt tuli naurettua vedet silmissä :')

Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=jMzfJ_AGKvI&feature=related

Päivän kaksi muuta postausta alla.

Maailman paras juustokakku à la BON BON

2012-01-18T11:48:00.005+02:00

Seuraava resepti on ihan pure love.
Nettipimennon aikana tuskailin, kun teki mieli tehdä juustokakkua, mutta ei ollut ohjetta. Lopulta hain ainekset kaupasta ja tein täysin omasta päästäni. Juustokakusta tuli niin maailman parasta, että se yltää tekemieni juustokakkujen kärkeen!

Irtopohjavuoka: halkaisija 20 cm

Pohja:

9 kpl digestive-keksejä

noin 70-75 g voita (itse käytin Oivariinia)

Kuningatarhilloa

1) Murskaa keksit. Itse murskaan keksit kaulimella pienessä muovipussissa (minigrip, pakastepussi, you name it) välttääkseni sotkua.

2) Sulata voi ja sekoita keksien kanssa.

3) Painele seos irtopohjavuokaan ja laita jääkaappiin jähmettymään.

4) Kun pohja on jähmettynyt, lisää pohjan päälle ohut kerros kuningatarhilloa.

Vinkki! Kannattaa jättää vuoan reunan ja hillon väliin parin millin rako, ettei hillo myöhemmin sotke täytteen reunoja ja kakusta tulee kauniimpi (kantapään kautta opittua). Itse annan pohjan jämettyä jääkaapissa täytteen valmistuksen ajan ja lisään hillon juuri ennen täytteen lisäämistä. Säästää aikaa.

Täyte:

1,5 dl kuohukermaa (ei mitään muuta, kuohukermaa sen olla pitää!)

2 dl sokeria

1,5 tl vanilliinisokeria

1,5 prk Viola maustamatonta tuorejuustoa

200 g (yksi kokonainen levy) Rainbow valkoista leivontasuklaata

3 kpl liivatelehteä

1) Laita liivatelehdet astiaan, jossa on kylmää vettä.
2) Mittaa kulhoon sokerit ja kerma.
3) Vatkaa sokerit ja kerma kuohkeaksi.
4) Lisää tuorejuusto kermavaahtoon.
5) Sulata suklaa. Itse sulatan suklaan keittämällä isommassa kattilassa vettä, jonka päälle laitan pienemmän kattilan, ja pienempään kattilaan laitan suklaan. Näin suklaa ei pala niin helposti kuin suoraan levyllä/mikrossa sulattamalla. Sekoita, sekoita ja sekoita. Varo, ettei suklaa pala ja muutu kokkareiseksi!
6) Anna suklaan jäähtyä hetki (noin 30s-1min) sekoittaen sitä koko ajan. Lisää tuorejuusto/kermavaahto-seokseen
7) Ota tilkka kuumaa vettä erilliseen astiaan (muki/pieni kulho). Ihan vain vähän vettä, ehkäpä korkeintaan 0,5 dl. Purista pehmeistä liivatelehdistä vesi pois ja sekoita kuumaan veteen, kunnes liivatteet ovat liuenneet. Lisää neste tuorejuusto/kermavaahto/valkosuklaa-seokseen sekoittaen samalla koko ajan.
8) Kaada täyte pohjan päälle ja anna kakun jähmettyä jääkaapissa noin tunnin-kaksi verran.

Vinkit!
1) Jos teet täytteen kokonaan sähkövatkaimella (kuten minä), kannattaa kermavaahto jättää hieman löysemmäksi heti alkuun. Itse ainakin lisään kaiken sähkövatkaimella varovasti sekoittaen kermavaahdon vaahdotuksen jälkeen. Nopeampaa & helpompaa.
2) Suklaata sulattaessa voi sekaan lisätä tilkan öljyä, jotta suklaa muuttuisi juoksevammaksi.
3) Liivatelehtineste kannattaa sekoittaa täytteeseen ohuena juovana, jotta ei tulisi paakkuja.
4) Kun kakku on jähmettynyt ja irroitat vuoan reunat, tee se varovasti. Itse kierrän reunat varovasti ensin ohuella, terävällä veitsellä (en omista sellaista ohutta leivontalastaa) ennen reunojen irroitusta. Ei reunat jää kakkuun kiinni.

Päälle voit raastaa tummaa suklaata, joka tuntuu korostavan ihanasti valkosuklaan ja hillon makua.

Nam nam nam nam.

Huomio!! Kuvan juustokakku on tänään tehty Rainbow'n tummasta leivontasuklaasta. Käytin sitä, koska kaapista oli valkoinen leivontasuklaa loppu. Täytettä maistaessa, huomasin, että maku ei ole niin pehmeä tai täyteläinen kuin käytettäessä valkoista suklaata. Täytteessä oli ikävä metallinen jälkimaku. En siis suosittele käyttämään tummaa suklaata - tai voithan sitäkin kokeilla :-)
Edit: Tummaa suklaata käytettäessä kannattaa sekoittaa tuorejuusto, sokerit, suklaa ja liivateneste, ja erikseen vatkaa kermavaahto etukäteen kuohkeaksi (ei liian kovaksi), jonka varovasti kääntelee täytteen sekaan tasaiseksi massaksi vatkaamatta kermavaahtoa yhtään enempää. Tulos on enemmän suklaakakku kuin juustokakku, mutta täydellisen herkullinen ja suussasulava nautinto! Maistoimme tätä (kuvan) kakkua äidin kanssa, ja syötiin kakusta jo puolet!

Huomioithan, että resepti on täysin itse keksimäni ja se on juuri sen takia minulle todella rakas. Kerrothan, jos jaa'at sen eteenpäin? Kiitos!

Ikävä jouluja

2012-01-18T03:02:00.000+02:00

10 vuoden ajan joulu on kerännyt sukumme yhteen jouluaattona. Äitini, isäni, Iitu (siskoni), Emppu (siskoni), Nico (veljeni), A, enoni ja hänen poikaystävänsä, toinen enoni, tätini, mummuni ja mahdollisesti vielä joku, joka muuten viettäisi jouluaan yksin.
Joulupäivänä olemme perheeni ja A:n kanssa vain makoilleet sohvalla katsoen leffoja yöpaidoissa, käyneet saunassa ja syöneet jouluruokaa. Nauraneet kunnolla koko vuoden stressin pois.
Rakastin joulua. Sitä ihanaa jouluhenkeä. Joulun odotusta. Joululahjojen ostamista ja antamista. Joulukoristeita.

Äitini ja isäni erosivat viime kesänä. Välillä sopuisissa ja välillä riitaisissa oloissa. Kaikki miettivät, mitä me nyt tehdään jouluna.
Viime joulu oli täysin erilainen. Siksikin, että meillä on Eeli ja oli Eelin ensimmäinen joulu, mutta myös siksi, että ensimmäistä kertaa 10 vuoteen, olimme kaikki omillamme.

Äitini ja siskoni tulivat käymään päivällä. Silloin me vasta raahailimme joulukuusta sisään, koska olimme myöhään yöhön asentaneet keittiöön vetimiä. Joulukoristeet ilmestyivät jouluaattona. Isäni tuli käymään myös. Molemmat vierailut olivat melko lyhyitä ja tunnelma väkinäinen johtuen isäni ja äitini väleistä. Äitini ja siskoni matkasivat omaan kotiinsa joulua viettämään. Sinne menivät myös mummuni, enoni ja hänen poikaystävänsä. Isäni lähti kotiin viettämään joulua yksin.
Veljeni vietti joulun myös yksinään Helsingissä omassa kodissaan. Päivällä siskojeni kanssa soitimme hänelle puhelun, jossa toivotimme yhteen ääneen hyvää joulua. Toivoin kaikesta sydämestäni, että hän olisi voinut olla kanssamme sillä hetkellä.
Minulla ei ole tietoa, missä tätini ja toinen enoni viettivät joulunsa.
Me vietimme joulua kolmistaan. Yritin valmistaa jonkinlaiset jouluruoat, jotka A:n kanssa söimme pikaisesti. Pieni kinkkukin jäi hieman raa'aksi, koska emme ehtineet testailemaan kunnolla uunia ennen sen käyttöönottoa. Kalaa jäi ylimääräistä, samoin laatikoita ja rosollia. Avasimme lahjat, ja A meni isänsä luona Eelin kanssa käymään, kun itse nukahdin jo klo 20. Siitä tietenkin syntyi riitaa.

Se oli surullista. Kamalan surullista. Ajatella jokaista niitä läheistä, jotka viettivät joulua yksinään. Talon rakennuksen ja muuton takia emme ehtineet suunnitella joulua kunnolla. Varmasti olisimme voineet keksiä jonkinlaisen ratkaisun, jotta kenenkään ei olisi tarvinnut olla yksin. Siinä ei vain ehtinyt miettiä yhtään mitään, koska kaikki oli epävarmaa.

Suunnittelin joulua kamalasti, tajuamatta ollenkaan, että yhtään aikaa ei yhdellekään diy-koristeelle jäänyt. Toivoin kamalasti, että äiti ja isä olisivat voineet tulla toimeen keskenään, olla kavereita, jotta olisimme voineet olla yhdessä pidemmän aikaa. Ensimmäistä kertaa elämässäni vihasin joulua.

Ensi joulu on varmasti helpompi kaikille. Silloin aion keksiä ratkaisun, jolloin kenenkään ei tarvitse olla yksin tai suruissaan.
Sellainen oli meidän joulu 2011.

Pieni projekti

2012-01-16T17:02:00.001+02:00

Eelin huone on tähän asti toimittanut laatikkovirkaa, eli siellä on k a i k k e a tyhjistä muuttolaatikoista täysiin muuttolaatikoihin. Tämän viiko operaatio onkin tämän kaiken tyhjentäminen omille paikoilleen, ja saada Eelille jonkinlainen asuttava huone.

Olen tehnyt koneelleni Eelin huone -inspiraatiokansion. Sieltäkin löytyy k a i k k e a, mutta alla oleva on ihan lemppari.

Huoneessa saa olla poikamaisuutta (meillä ei eletä sukupuolineutraalisti), mutta ei vauvamaisuutta. Huoneen pitää olla muunneltavissa. Harmaata, hiekansävyä, valkoista ja sinistä. Operaatio alkakoon.

kuva lainattu

Jano

2012-01-15T13:43:00.001+02:00

Ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen pääsin eilen humpalle Porvoon baariin.
Kamalan hauskaa oli. Niin hauskaa, että en olisi halunnut tulla kotiin! Viideltä löysin tieni sohvalle ja nukahdin tyytyväisenä (en sammunut) :-) Rahasaldoa on aivan turha edes katsella.

Eeli nukkuu päikkäreitä, A on hakemassa rullakebabia, ja kylmä jaffa odottaa jääkaapissa. Ei sitä turhan harvoin saa näin hyvää kohtelua <3

Tipu seinällä

2012-01-13T13:16:00.001+02:00

Ensimmäinen sisustushankinta pääsi seinään. Nyt käsipyyhkeelle on oma paikkansa. Todella suloinen!

Vielä on jäljellä yksi valkoinen ja kaksi mustavalkoista lintua. Aika näyttää, mistä ne löytävät omat paikkansa.

Keittiöpulma

2012-01-12T15:34:00.000+02:00

Viimeksi blogissa nähtiin keittiö täysin rempassa ja työmaavaloissa.

ENNEN

Keittiösuunnitelma lähti liikkeelle Ikean ohjelmasta, jossa samalla pähkäiltiin avohyllyratkaisua.

Tilanne kuukausi ja kolme päivää sitten. Tässä vaiheessa ei ikinä uskonut, että päästäisiin jouluviikolla muuttamaan.

NYT

Vielä puuttuu peitepaneeli uunin alta ja ne kirotut kulmahyllyt! Koolaukset eivät seinässä mene niin, että saataisiin ne tukevasti seinään. Keksittiin yksi & ainoa ratkaisu asiaan, mutta siitä lisää myöhemmin.

Tarvitsen teidän, ihanien lukijoiden, apua yhteen ongelmaan. Kattovalaisinta ei saada paikoilleen ennen kuin pöytä on löytänyt paikkansa (ja koko valaisin on edes löytynyt). Alla olevissa kuvissa pöytä on käännettynä. Kumpi on parempi ratkaisu?

Uuden talon myötä on tullut tuhat postausideaa, koska on niin paljon kerrottavaa! Vielä, kun aikaa ja päivänvaloa löytyisi lisää jostain. Pienin askelin mennään. Kaikki on vielä ihan kesken. makuuhuoneita, verhotankoja, verhoja, tauluja, mattoja, hyllyjä, muuttolaatikoita, valaisimia... Lista ei ikinä lopu!

iPhonen esteettinen elvytys

2012-01-11T19:03:00.000+02:00

Muistatteko vielä iPhonen hätäkutsu -postauksen, jossa näyttölasi oli mennyt rikki? Kuoretkin olivat kuluneet kuin mitkä.
Otin yhteyttä Turussa toimivaan Puhelinklinikkaan ja sovimme näyttölasin, takakuoren ja kromikehyksen vaihdosta. Itse en uskaltanut lähteä vaihtamaan, vaikka varaosia olisi saanut vasin edullisesti huuto.netistä, joten laitoin puhelimen matkaan. Jouluviikolla puhelin palasi korjauksesta.

(Olisi pitänyt kuvata tämä päivänvalossa, koska nyt kuva on keltainen.)
Kiitän kovasti Puhelinklinikkaa ihanasta työstä, koska puhelin on taas kuin uusi! Näyttölasin rikkoontuminenhan ei millään tavalla vaikuta puhelimen toimintaan, koska itse näyttö toimi ja toimii. Kyseessä oli vain esteettinen juttu. Vielä esteettisempi juttu oli puhelimen värin vaihtaminen mustasta valkoiseksi. Mikä ihanuus! Yhteydenpitokin oli Puhelinklinikan kanssa aivan loistavaa, joten en ollut huolissani puhelimesta tippaakaan :-)

Kaikessa täydellisyydessään puhelin meni kuitenkin myyntiin! Se vain täytyy myöntää, että olen Nokialaisia, vaikka olen yrittänytkin siirtyä muuhun. Jos siis tarvitset iPhonea, klikkaa sivupalkissa olevaa linkkiä ja pääset huuto.net-kohteisiini. Toivottavasti joku rakastuu tähän palavammin kuin minä.

Kipeä poikanen

2012-01-10T14:51:00.000+02:00

Kuukausi sitten kävimme kummipoikaani tapaamassa. Kummipojalla oli juuri vesirokko puhjennut. Sanotaan, että vesirokossa on itämisaika 2 viikkoa, mutta nyt eilen se vasta Eelille puhkesi.

Kaksi näppylää eilen, viisi kertaa enemmän tänään. Ellua se ei kuitenkaan vielä ole hetkauttanut. Kiukustuu ehkä hieman nopeammin, mutta vielä jaksaa hymyillä ja naureskella.

I AM BACK !

2012-01-09T19:13:00.000+02:00

Yli 300 blogipäivitystä lukematta, laskut maksamatta, tiskit laittamatta, vatsa täyttämättä, Eelikin juuri heräsi... Mutta voi luoja! NETTI.

Laajakaistasta ei kuulunut mitään. Ei sopparia, ei laskua, ei asennusta... Pitäköön. Juoksin (kirjaimellisesti) Soneran putiikkiin ja hommasin nettitikun. Nettitikku toimii toistaiseksi loistavasti ja huomenna tulee tännekin sellainen kunnon päivitys moneen viikkoon. Ihanaa!!

Kaikki hyvin

2012-01-06T18:22:00.000+02:00

Perjantaina Pyry hävisi. Lauantaina Pyry nähtiin naapurimme, A:n isän pihalla, josta A:n siskon koiran Benny hääti Pyryn pois. Ja niin Pyry vain katosi taas. Etsintöjä jatkettiin öitä myöten taskulampun valossa ja ilmoituksia jaettiin 60 kappaletta. Löytökoteihinkin ilmoitettiin. A näki Pyryn muutaman kerran, mutta koira vain pötki pakoon. Tuttu koirakouluttaja sanoi, että koira on villiintynyt. Ei tunnista omaa nimeään, tuttuja ihmisiä, tuttuja koiria, omistajiaan ja on aristunut. Ei toivoakaan, että tulisi takaisin meidän pihalle.
Lauantaina rakettien pauketta kuunnellessa (meillä ei niitä ollut, juuri Pyryn takia) ajateltiin, että nyt se varmasti lähtee vain kauemmaksi ja kauemmaksi.
Sunnuntaina Pyrystä ei näkynyt vilahdustakaan. Myöskään yhtään ilmoitusta ei tullut, eivätkä etsinnät tuottaneet tulosta.
Maanantaina heräsin klo 8, kun ovikello soi. Ryntäsin ovelle ja siellä A:n siskot ilmoittivat, että Pyry oli juuri 5 minuuttia aikaisemmin ollut heidän pihallaan. Kävelin rauhallisesti heidän pihalleen ja kiertelin vähän aikaa. Täysin tuloksetta. Pieniä jälkiä näkyi, mutta ei Pyryä. Menin takaisin kotiin ja aloin pesemään Eelin tuttipulloja päivää varten. Näin ikkunasta, kuinka aamuhämärässä, meidän takapihalla, tallustaa Pyry. Sydänhän siinä hypähti! Nappasin käteeni raksuja ja menin kodinhoitohuoneen ovesta ulos - ilman kenkiä. Pyry näki ja pysähtyi. Menin kyykkyyn, ehkä liian nopeasti, koska Pyry meinasi pelästyä ja lähteä. Käänsin selkäni ja aloin uikuttamaan omalla ihmismäisellä tavallani ja heittelin selkäni taakse raksuja. Raksut eivät kiinnostaneet, mutta uikutus kyllä. Siinä se oli. PYRY! Nappasin Pyrystä tiukasti kiinni ja kannoin sylissäni sisälle. PYRYPYRYPYRY!! Kolmen päivän jälkeen, kaikkia koiralakeja uhmaten, Pyry palasi takaisin. Häädöstä (koiramaailmassa häätö on todella paha juttu) ja raketeista huolimatta, Pyry oli siinä. Sisällä, turvassa, ja vielä hyvässä kunnossa!
Pyry palasi kotiin äitini luokse ja itsellä kesti muutama päivä palautua Pyryn katoamisesta ja löytymisestä. Kaikki oli vain pysähtynyt siksi aikaa, eikä mielessä pyörinyt muuta kuin Pyry.

Nettiä meillä ei ole vieläkään. Tiesittekö, että pelkkä nettikaapelin kytkeminen sähkötolppaan (ei kaivamisia, ei rakentamisia, ei mitään muuta kuin kytkeminen) maksaa 1213 euroa avausmaksuineen? 1213 euroa!! Kaapeli tullaan kytkemään, kun sopimuspaperit on allekirjoitettuna lähetetty takaisin operaattorille. No, niitä papereita ei vieläkään näy eikä kuulu. En jaksa edes laskea, kuinka monta kertaa olen operaattorille soittanut. Ehkä ensi viikolla?

Lisäksi on tuhat muutakin juttua hoitamatta. Kyllä se tästä. Talossa tavarat hakevat paikkaansa pahasti, osa huoneista on varastona ja kaikki on keskeneräistä. Kyllä se tästä :-)

Kadonnut

2011-12-30T18:34:00.000+02:00

Tänä vuonna on sattunut kaikenlaista. Tuossa joulun alla sanoin äidille, että tätä vuotta on vielä jäljellä ja varmana tapahtuu jotain.

Eilen illalla äiti toi koiransa meille hoitoon. Tänään päästin koirista toisen meidän koirien kanssa ulos. Toisesta en ollut niin varma, lähtisikö se omille teilleen, joten se jäi meidän kanssa sisälle. Puolen tunnin päästä olin lähdössä kotoa, joten huutelin koiria sisälle. Meidän koirat tulivat. Äitin koira ei.

Pimeän tullen koira oli nähty muutamaan otteeseen, mutta se on jo "villiintynyt" ja shokissa.

Voi Pyry! Tule kotiin :'(

Pian!

2011-12-28T17:41:00.000+02:00

Enää 2 päivää ja meillä pitäisi olla netti toiminnassa. Olen viimeiset 2 päivää majaillut vain neljän seinän sisällä Eelin kanssa yökkäreissä ja yrittänyt saada äitini joululahjaa valmiiksi! Kyllä, joululahjaa... Onneksi äiti kuitenkin ymmärsi, että tässä kaikessa hulinassa, hän saa lahjansa vasta huomenna.

On niiiin monta postausideaa että! Mutta nyt on taas kiirus, kun pitää käydä eläinkaupassa, kaupassa, tarkistaa pankkitili ja vielä Gigantissa metsästämässä latausjohto iPhoneen.

Pian olen täällä taas :) En jaksaisi odottaa! <3

Hyvää joulua Bon Bon -lukijoille!

2011-12-24T08:33:00.000+02:00

Melkein kaikki tavarat on saatu kannettua sisään. Vielä puuttuu muutama laatikko ja olohuoneen pöytä. Vielä hommat jatkuu, kunnes joulurauha julistetaan.

Ulkona sataa räntää, maa on loskan peitossa, eikä lumesta tietoakaan. Ei ole yhtään jouluista oloa. Tämä joulu poikkeaa kaikin tavoin viimeisistä 11 vuoden takaisista jouluista. Se on kamalan surullista ja joululaulujen kuunteleminen tekee pahaa. Mutta näin se maailma menee, eikä mikään ole pysyvää.

HYVÄÄ JOULUA!!! <3

Netti tulee vasta 30.12, joten siihen asti täällä on melko hiljaista. Isän luona pystyn blogiin tekemään pieniä pikapäivityksiä.

Kotiin

2011-12-19T07:24:00.000+02:00

Vaikka tänään on maanantai, toivotaan, että kaikki menee nappiin.

Kello 16 on käyttöönottotarkastus ja sitä ennen mulla on todella hektinen aikataulu.
Vielä parista väliovesta puuttuu kahva.
Keittiö, olohuone, eteinen, takka, pesuhuone ja sauna pitää vielä puhdistaa rakennuspölystä.
Eilen huomattiin A:n kanssa, että meiltä puuttuu yhdet saranat, joilla pitäisi viimeinen kaapinovi keittiöön laittaa kiinni. Ikeassakin siis pitäisi käydä.
Pesuhuoneesta puuttuu kaakelilista ja melkein kaikki rautakaupat on käytynä läpi. Mistään ei ole löytynyt. Matkaan tänään Kodin Terraan, Tuusulaan, josta niitä pitäisi saada. Pidetään siis peukkuja.
Sieltä aion myös hankkia numeron talomme kylkeen ja meidän postilaatikon tienvarteen nököttämään muiden tiellä asuvien postilaatikoiden kanssa.
Eelin aion herättää tässä 2 minuutin sisällä ja viedä pojan äidilleni hoitoon. Siellä hän oli eilenkin loppusiivouksen ajan.
Lisäksi on tuhat muutakin juttua. Soittoa Soneralle, että kytkevät nettiliittymän ja Kymenlaakson Sähkölle pitää soittaa yösähköstä.

Joulukin tulossa. Mutta tänään päästään kotiin. Ensimmäinen yö, uudessa, omassa kodissa.

Omia joululahjatoiveita

2011-12-14T23:47:00.001+02:00

Tänä jouluna tiedän tasan, mitä haluan joululahjaksi.

Unta, rahaa, ajan kampaajalle.

kuvat lainattu

Mitä tänään ostettaisiin?

2011-12-12T17:16:00.002+02:00

Oma koti valkoinen -blogin kirjoittaja Miia vinkkasi aivan ihanasta nettikaupasta:

Sisustusliike Coastal Country.

Olen pikkuhiljaa ostellut erilaisia säilytysesineitä, pikkupyyhkeitä, koriste-esineitä ja muuta kivaa sisustukseemme, joten totta kai sitä tuli klikattua ostoskoriin yhtä sun toista.

1 x säilytysrasia pesupulverille


2 x lasipurkki lasikannella, pieni

1 x pyöreät pingiivinirasiat, iso

1 x Wake Up And Smell The Coffee -keittiöpyyhe

1 x pippuri- ja suolamylly

Osa tuotteista oli liian romanttisia tai rustiikkisia makuuni, mutta kyllä sieltä muutama helmi löytyi. Erityisesti olen innoissani lasipurkeista, koska saan ne laitettua keittiön kulmahyllyille. Olen myöskin pitkään etsiskellyt puisia, edullisia, pippuri- ja suolamyllyjä ja nyt ne löytyivät yhteishintaan kympillä! Säilytysrasia pesuainepulverille on vain hauska ja hieman erilainen, jonka kehtaa jättää pöydälle :-)

Kassalla asioiminen oli aivan ihanan yksinkertaista ja nopeaa. Tuotteet on mahdollista saada Klarna-laskulle (+ 9 euroa), jolloin voi rauhassa odotella tuotteita kotiin asti ja laskun loppusummasta vähentää mahdolliset palautetut tuotteet. Ei tarvitse leikkiä tilinumeroiden kanssa palautussumman takia.

Täällä tulen varmasti asioimaan uudelleen!

Löysittekö te mitään kivaa?

Huomauttaisin, että en ole minkäänlaisessa yhteistyössä ko. nettikaupan kanssa. Kaikki on maksettu omasta pussista viimeiseen senttiin asti.

Äitiyslomalaiset, ette ole yksin

2011-12-08T13:46:00.000+02:00

Me äidit, äitiyslomalla, vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla olevat äidit olemme laiskureita. Pyykit pesemättä, ruoka tekemättä, pöly valloittaa lattiaa ja tiskit vuoraavat pöytiä. Tukkakin on pesemättä, lakanat vaihtamatta, meikit hautautuneet jonnekin kaapin perukoille ja jalkakarvat kukoistavat omassa loistossaan. Välillä itsekin jään miettimään, että mihin se aika oikein katoaa! Missä vaiheessa arki alkaa olemaan niin lastenleikkiä, että lapsen lisäksi saa hoidetuksi kodin, itsensä ja miehensä (pyykit+ruoka)? Olen lähes 5 kk odottanut sitä päivää kuin kuuta nousevaa.

Mies käy töissä ma-pe, viikonloput hän pyhittää nukkumiselle, kun ei kuulema arkipäivinä saa tarpeeksi nukutuksi. Ex cuse muaa? Missä mun uni? Viimeisen neljän vuorokauden aikana on tullut nukuttua yhteensä 10 tuntia. Neljä vuorokautta ja 10 tuntia!!!! Siihen tottuu. Kroppa huutaa hallelujaa, mutta kyllä siihen tottuu. Parin tunnin unien jälkeen, kun vauva herää, sitä toivoo kaikista eniten maailmassa, että voisi vain kääntää kylkeä. Hiljaa toivoo, että se nukkuisi vielä vähän. Edes 5 minuuttia. Ei lomalla pitäisi olla herätyskelloja, tai jos on, pitäisi niissä olla edes torkkumahdollisuus.

Me äidit olemme kaikella tapaa itsemme pahimpia vihollisia. Olisihan meillä mahdollisuus tyrkätä vauva isän syliin, ihan oikeasti, tyrkätä vaan ja painua peiton alle. Ihan tosta noin vain. Pitäisihän meillä se mahdollisuus olla edes kerran kuukaudessa? Tai puolessa vuodessa? Tosiasiahan on se, että isät hoitavat vauvaa, jotta äiti saa edes vähän nukkua - jos heille vain annettaisiin se mahdollisuus.
Ja eihän se nyt hallaa voi vauvalle tehdä, jos sitterissä istutaan sen verran, että saa edes pyykit koneeseen ja koneesta pois. Näin järjellä ajateltuna ei.
Mutta se tunne. Äidit tietävät sen tunteen, jossa ei paljon järki pakota. Saat painua vaikka toiselle puolelle maapalloa, ja silti pystyt kuulemaan vauvan äänen - oli se sitten juttelua, kitinää, itkua tai muuta epämääräistä. Tai jos et kuule, aika menee siihen, kun yrität kuunnella. Kun sen kuulee, se on menoa! Itkeekö se, kun haluaa äidin syliin? Tajuaakohan isä nyt antaa ruokaa? Voi voi, se haluaa selvästi äidin syliin, kulta, minä tulen! Se on sitten siinä. Vieläkin se tukka on pesemättä, pyykit laittamatta, tiskivuori valloittamatta ja univelat alkavat jo kasvattamaan korkojaan.

Arvatkaa, mitä suunnittelin eilen kello 5 aikaan aamulla, kun kävin laittamassa A:n VW Golfin tulille ilahduttaakseni häntä? Noh, kun tuo talo on valmis, joulu ja uusi vuosi ovat ohitse ja tulee ensimmäinen lauantai-sunnuntai välinen yö, eikä A:n tarvitse heti aamusta enää painua talolle, ostan itselleni korvatulpat. Kyllä, oikein luitte, itselleni. Laitan ne korviini, tyrkkään vauvan A:lle kirjallisten ohjeiden kera ja menen vierashuoneeseen nukkumaan. Aion nukkua niin paljon kuin sielu sietää! Ainakin yritys hyvä kymppi.
Miksi vasta sunnuntaina? Äideillä on toinenkin vihollinen. Se pieni viheliäinen juttu pään sisällä, joka välillä puristaa rintaa imien kaiken ilman keuhkoista. Omatunto. Pitäähän A:nkin saada nukkua.

Tähän tekstiin minua inspiroi Lapsellista-blogin Sascia tekstillään Mikäs tässä ollessa. Samassa junassa ollaan.
Kuvituksena Eeli 1,5kk.

Tuhannen & yhden yön blogit

2011-12-08T06:41:00.000+02:00

Postaus on jatkoa kysymykselle: "Mitä mieltä olet suomalaisesta blogimaailmasta? :-) Millaisia blogeja seuraat ja millaisia taas et?"
Vastauksen ensimmäinen osa löytyy otsakkeella Blogimaailman pauloissa.

Bloggaamiseni kohdistuu öisiin tunteihin; päivittelen omaa blogiani ja lueskelen suosikkiblogejani, joita seuraan Bloglovin'in avulla. Yö on parasta aikaa 24 tunnista! Ammennan kaiken inspiraationi silloin - olen yöeläjä. Mistä nämä kaikki blogit oikein tulevat? Olen jäänyt koukkuun seuraaviin tapauksiin:

Anniinan ALBD. Mistä aloittaisin? "Stalkkasin" Anniinaa jo IRC-galleriassa. Hällä oli aina niin ihanat meikit & hiukset, että olin ihan täpinöissäni, kun löysin Anniinan blogin! Lisäksi Eeli on häneen niin lääpällään että. Jos joku saa Eelin tapittamaan tietokoneen ruutua, niin se on Anniinan kuva :-)
Bongaa: Meikkitutorialit, ruokavinkkejä, rentoa elämänasennetta, monipuolisia postauksia & rääväsuutta (hih).

Kermakeksit. Voiko suloisempaa nimeä olla? Blogi heitti vain lisää vettä myllyyn, kun podin kamalaa talokuumetta. En sanoisi, että blogi olisi syypää talon rakentamiseemme, mutta ehkä sillä oli jokin pieni vaikutus :-) Blogin kirjoittaja siihen aikoihin etsiskeli taloa itselleen ja avomiehelleen (nyk. aviomies), ja jakoi pieniä etsintätuloksia ja inspiraatiokuvia lukijoillensa. On ollut myös kamalan mielenkiintoista lukea, kuinka hän päätyi Hollantiin asumaan rakkauden perässä <3
Bongaa: Hollantilaisuutta, sisustusta, ihania mekkoja ja loistavia mielipidekirjoituksia!

Coco. Coco, coco, coco. Voi ihanuus! Onkohan hän koskaan oikeasti huonolla tuulella? :-)
Bongaa: Pelkistettyä, mustavalkoista, sisustusta, vauvan odotusta, raskausajan pukeutumista ja salaattireseptejä.

Kaitaliinan blogin ansiosta olen alkanut kutomaan sukkia sukulaisille, sukkia Eelille ja torkkupeittoja. Odotan malttamattomana, että pääsen kokeilemaan jotain Kaitaliinan vinkkaamista resepteistä ja pistämään sämpylät uuniin! Asut ja kattaukset ovat kauniita ja inspiroivia.
Bongaa: Neulomuksia, kasvisruokia tuoreista aineksista, sisustusjuttuja, vaahtokarkkeja ja esikoisen odotusta.

Tuttua tutumpi Mungolife. Australian puolella asuva vaatenarkomaani.
Bongaa: ihania asukokonaisuuksia, inspiroivia vaatekollaaseja, kärkkäitä mielipiteitä ja loistavaa elämänasennetta.

Ruotsalainen Viola pitää blogiaan ruotsiksi että englanniksi.
Bongaa: inspiroivia meikkejä, värileikkejä ja tuotesuositteluja.

Kaunis pieni elämä. Tässä blogissa silmä lepää. Monesti olen tästä blogista lukenut ilkeitä kommentteja, kuinka blogissa esitetään vain se ruusuinen puoli elämästä, missä lapset leikkii nätisti ja kaikki on niin seesteistä. Kateellisten panettelua sanon minä! Kyse on kuitenkin blogista, ei päiväkirjasta.
Bongaa: Upeat nikkaroinnit, kaunis lattia, tuunattu keittiö, ihania joulukoristeita ja ideoita piensisustukseen.

Kuten huomata saattaa, luen hyvin inspiroivia blogeja. Niitä, jotka kannustavat huomaamaan ne arjen pienet, ihanat, asiat ja nauttimaan niistä. Seuraan muitakin inspiroivia blogeja, mutta se lista on loputon ja vaihtelee suuresti.
Harvoin käyn vilkaisemassa varsinaisia lifestyle-blogeja, jossa pääasiana ovat vaatteet (poikkeuksena Mungolife), erilaiset tilaisuudet tai yhteistyöt. En ole liiemmin kiinnostunut muodista tai toisten ihmisten bilettämisestä. Huomasin listaa selatessani, että seuraan vähintää yli 20-vuotiaiden blogeja. Jostain syystä nuorempien blogit (14-18v.) skippaan ihan täysin - olen liian vanha niihin ;-)

Kello on 6:39. A on lähtenyt töihin. Eeli on nukkunut kamalan levottomasti koko yön. Ei väsytä, mutta pakko se on nukkua edes pari tuntia. Kolmen vuorokauden aikana on tullut nukuttua yhteensä reilu 6 tuntia. Tule uni nyt hep!

Käsille töitä

2011-12-02T20:32:00.002+02:00

Kouluaikoina olin ihan tumpelo käsitöissä. Ala-asteella opettaja sai koko ajan olla korjailemassa ja näin todistuksessa komeili numero 7. Nyt kuitenkin olen löytänyt tuon harrastuksen uudelleen ja parin viikon aikana olen oppinut yhtä sun toista!

Perhe & sukulaiset saavat tänä jouluna pehmeitä lisiä paketteihinsa :-)
Onko joku muukin löytänyt puikkoharrastuksen uudelleen?

Blogimaailman pauloissa

2011-12-02T05:21:00.000+02:00

Ajattelin pitää nykyiset mielipiteeni blogimaailmasta ominani, kunnes blogini kyselytuokiossa kysyttiin seuraavaa: "Mitä mieltä olet suomalaisesta blogimaailmasta? :-) Millaisia blogeja seuraat ja millaisia taas et?"

Vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa löysin blogimaailman. Muistelisin ensimmäisen löytämäni blogin olleen Anniinan blogi A LITTLE BIT DRAMATIC. Sieltä eksyin Sallan Focus on Fashion -blogiin, ja niin lukumatkani jatkui blogeihin kuten Mungolife, Char & the city, Nelliinan vaatehuone ja Buttermilk Bisquits.

Vuosien mittaan on perustettu erilaisia blogiyhteisöjä; Indiedays, DIVAANIblogit, etc. Henkilökohtaisesti ajattelen näiden yhteisöjen olevan liikaa. Onhan se mukavaa, että suomalainen blogimaailma saa näyttävyyttä, mutta olen huomannut joidenkin suosikkiblogieni sisällön muuttuneen melko radikaalisti näiden yhteisöjen myötä; sisältö on kaupallistuneempaa.

En sanoisi, että kaupallistuminen olisi kamalan huono juttu. Siitä hyötyy niin itse bloggaaja, kuin myös lukijat ja mainostaja. Erityisesti pienet yritykset ja suomalaisuus saavat suuren hyödyn mainoksista, mutta pitkässä juoksussa lukijoille se ei ole mielekästä. Olisihan se oikeasti kiva juttu lukea jostain muustakin kuin siitä, minkälaiset alennukset lukijat saavat tänään tietyssä nettikaupassa, tai mitä sinne postilaatikkoon kiikutettiin eilen.

Suurin harmistus kuitenkin tulee tässä:
Osa bloggaajista tuntee, että postausta vastaan saadut tuotteet ovat heille palkkio tehdystä työstä. Onhan bloggaus aikaa vievää ja välillä haastavaakin (no, itse kirjoitan tätä yöllä kello 4:38 ja tässä on nyt pari tuntia vierähtänyt), mutta bloggaaminen on harrastus - eikö? Harrastus samalla tavalla kuin jalkapallo, koripallo, sähly tai lentopallo. Erona se, että ei kukaan tule ehdottamaan "jos teet maalin tällä mainospallolla, saat sen pallon." Ei, se maali tehdään oman mielihyvän vuoksi ja peliin annetaan kaikkensa oman itsensä vuoksi - ei minkään maksun takia, vaikka kuinka olisi nähnyt vaivaa maalin eteen. Eri kastia ovat ne bloggaajat, jotka bloggaavat työkseen, mutta mielestäni bloggaajan pitäisi silloin lukijoillensa suorasti tiedottaa tämä. Samalla tavalla kuin ammattilaispelaajat ilmoittavat pelaavansa työkseen :-)

Blogeissa ihan oma lukunsa ovat riehuvat anonyymit, joiden tarkoituksena ei ole muuta kuin pilata bloggaajan päivä ja iskeä sinne arkaan paikkaan. Meistä jokainen on varmasti samaa mieltä näistä, joten en niitä kommentoi sen enempää. Ehkä sen verran, että kukaan ei ole sellaista rieputusta osakseen ansainnut.

Palaan myöhemmin kysymyksen toiseen osaan, jossa kerron, minkälaisia blogeja luen tai en lue. Kello alkaa olla kamalan paljon. A:n herätyskellokin soi 10 minuutin päästä ja Eeli on näköjään viettänyt yönsä hauskassa unessa, koska pientä hihitystä on hänen suunnaltaan kuulunut :-) Painun pariksi tunniksi unten maille pienen, vielä vauvalta tuoksuvan, poikani viereen - se on parasta se, Eelin hymyn lisäksi tietenkin.

kuvat lainattuja

2011-11-28T02:15:00.001+02:00

Pieni postaus: huomaattehan, että me ollaan melkein pysytty aikataulussa! JEE! ->
Päivän oikea postaus alla.

Vastauksia: Unelmahäät

2011-11-28T01:14:00.000+02:00

Yksi kysymyksistänne oli seuraava:
Millaiset häät tahtoisit?

Häiden suunnittelu olisi ihanaa, vaikkakin varmasti stressaavaa ja aikaa vievää. Vaikka meillä ei häitä ole tiedossa, on niistä kiva silti unelmoida :-) Unelmoiminen on kivaa, koska silloin mikään ei ole esteenä! Unelmissani...

... häät olisivat rannalla, vihkiminen juuri ennen auringonlaskua.

... A:lla olisi rento asu.

... oma pukuni olisi melko perinteinen, yksinkertainenkin ehkä. Helmaa saa kuitenkin olla!

Ehdoton suosikki <3

... helman ollessa muhkea, kimppu saisi olla todella yksinkertainen.

... hiukset rennolla nutturalla, joka varmaan avautuisi illan mittaa.

... Hayden toimisi inspiraationa meikkiin.

Voih, tuon mekon takia voisin mennä naimisiin!
Näissä tunnelmissa on hyvä aloittaa uusi viikko.

Anniinalle sellaisia terkkuja, että en malta odottaa, minkälaiset hänen tulevista häistä tuleekaan. Varmasti ihanat.

Vastauksia kysymyksiinne!

2011-11-27T14:04:00.002+02:00

Ootteko puhunut naimisiinmenosta A:n kanssa?
Suhteen alkuaikoina puhuttiin, mutta en muista mitä puhuttiin :-) Myöhempinä vuosina siitä ei olla puhuttu. Näin lapsellisesti sanottuna, menisin naimisiin vain siksi, että saisin pukea häämekon päälleni!

Onko Eelin nimien takana jotain tarinaa?
Äitini ehdotti nimeä Eeli ja rakastuin siihen nimeen täyttä päätä. Eeli-nimestä tulee mieleen kiltti ja rauhallinen poika, joka meille tuntui myös tulevan; Eeli ei mahassa paljon potkiskellut tai muutenkaan pitänyt mitään showta. Myöhemmin äiti luki Wikipediasta, että Eeli on heprelainen nimi ja tarkoittaa 'korkeutta'.
Toinen nimi, Olavi, kulkee A:n suvussa.

Onko pojulla teistä kumman sukunimi?
A.n sukunimi.

Millaiset sun ensireaktiot oli kun huomasit olevas raskaana tai millasia tunteita se herätti?
Täysi paniikki. Järkytys. Itkukin siinä pääsi. Kuukausi takaperin kirjoitettiin talopaperit ja otettiin kontollemme pankkilaina. Tontillakin vasta kaadettiin puita. Raskaus oli yllätys, vaikka heti tiedettiinkin, mitä tehdään.

Miten nopeesti kerroit raskaudesta läheisille? Miten he suhtautuivat? Onko lähipiirissä (kaverit,sukulaiset) muita tuoreita mammoja tai tutustuitko samassa tilanteessa oleviin ihmisiin raskauden aikana?
Äidille soitin heti testin tehtyäni. Mulla oli ollut 2 viikkoa lämpöä ilman mitään flunssaoireita ja kun kerroin äidille, äiti sanoi tietävänsä sen jo vähän aikaa. Olin järkyttynyt, kun äiti alkoi nauramaan kertoessani itkien olevani raskaana. Olin aivan varma, että äiti olisi saanut tuhat paniikkikohtausta, koska aina toitotettiin, kuinka tärkeää on elää nuoruutta, jne. Samana päivänä tiesi kaikki sukulaiset ja iloisiahan ne kaikki olivat! Ystävät olivat tietenkin järkyttyneitä, mutta iloisia :-)
En ole kamalan sosiaalinen tapaus, joten yhteenkään toiseen äitiin en ole tutustunut. Olishan se kiva, jos olis joku samassa tilanteessa oleva, mutta näinkin on hyvä.

Pidätkö huonekasveista? Mikä on sun lemppari jos sellasista tykkäät?
Pidän, koska ne tuo sisustukseen kodikkuutta. Lempparia ei ole ehtinyt kertyä, koska olen tappanut tavalla tai toisella kaikki meidän huonekasvit - jopa rahapuun! Tähän pitäis kyllä saada muutosta.

Mikä on sun bravuuri keittiössä?
Oon viimeisen 4 vuoden aikana tainnut tehdä ruokaa sen verran, että kaikki kerrat on kahden käden sormilla laskettavissa. Ei siis ole mitään braavuria ehtinyt syntymään, höh. Tähänkin täytyy tulla muutos, koska en halua Eelille alkaa syöttämään pikaruokaa.

Mitkä aineet oli sun lempparit koulussa tai mitä vihasit?
Äidinkieli ja kuvis. Kouluaikoina olin tosin maailman nopein kyllästymään, joten kaikki projektit loppuivat tyylillä "novähänsinnepäin".

Soitatko jotain instrumenttiä?
En soita. En ole millään tavalla musikaalinen.

Mikä on sun unelma lomakohde?
En osaa sanoa mitään tiettyä. Haluaisin nähdä keskitysleirit, pyramidit, suuren vesiputouksen, sademetsää, Australian eläimiä, vedenalaista maailmaa, ottaa aurinkoa kuumalla hiekkarannalla ja käydä New Yorkissa. Toivon, että elämässä mulla olisi joskus aikaa nähdä ja tehdä noi kaikki.

Oletko työelämässä? Minkä alan koulutus sinulla on? Vai oletko opiskelija?
Vuonna 2007 keväällä valmistuin ylioppilaaksi, kesän olin kaupan kassalla ja syksyllä pääsin oppisopimuksella nykyiseen työpaikkaani.
Vuoden kestänyt oppisopimuskoulutus on jotain, mistä oon erityisen ylpeä, koska se oli täysin mulle räätälöity ja olin ensimmäinen koskaan, joka sen suoritti. Alani oppisopimukseen vaadittiin 21 vuoden ikä ja ainakin 2 vuoden koulutus ja/tai työkokemus. Olin 19-vuotias ylioppilas. 3 tunnin haastattelun jälkeen todettiin, että olen valmis tuohon koulutukseen, ja nyt mun koulutuskansiota koristaa kiitettävä todistus ulkomaankaupan ammattitutkinnosta. Logistiikka-alalla työskentelen, ja tarkoitus olisi jossain vaiheessa syventää koulutustani.

Kirjoitit aiemmin teidän yhden päivän tapahtumista, luultavasti Eelin rytmit on jo ihan muuttunut, eli miten teidän päivät sujuu nykyään?
Eelin rytmien mukaan mennään vieläkin ja joka päivä on himpun verran erilainen. Vakiintunuttakin rytmiä on toki syntynyt:
klo 09 herätys
klo 10 nukkumaan takaisin
klo 12 herätys
---
klo 21 puolen tunnin päikkärit
klo 00 nukkumaan
klo 01 syödään vielä vähän ja jatketaan unia
Klo 12-21 välillä nukkuu vaihtelevasti lyhyempiä ja/tai pidempiä päikkäreitä. Joskus on sellaisiakin päiviä, kun herätään ensimmäisen kerran vasta klo 11 ja joskus taas heräillään klo 07.

Onko äitiys sinulle helpompaa kuin mitä olit kuvitellut?
Helppoahan se vielä on, kun toinen ei vielä liiku, ymmärrä sanoja tai puhu. Uskoisin, että vaikeaksi se menee, kun Eeli alkaa liikkumaan ja olemaan itsenäisempi. Mutta mitään kuvitelmia ei ollut koskaan.
Yllättävää oli/on se, kuinka "kiinni" olen Eelissä. En tarkoita sillä, että Eeli välttämättä tarvitsisi mua 24/7, vaan se, että itse tarvitsen Eeliä 24/7. Ikävä tulee jo parissa tunnissa. Esimerkiksi tänään kävin äitini kanssa leffassa. Olin 4 tuntia poissa ja niistä 2 tuntia ikävöin Eeliä enkä malttanut odottaa pääseväni kotiin :-)

Milloin Eelin kanssa on ollut tähän mennessä kaikista rankin vaihe?
Eelihän on maailman helpoin lapsi - varsinkin nyt, kun on alkanut viihtymään hieman yksinäänkin. Koskaan ei ole ollut vatsavaivoja, ihottumaa, tms. Mutta kyllä meilläkin tämän 4,5 kk aikana on ollut kaksi rankkaa vaihetta:
1) Ensimmäinen kuukausi. Eeli syntyi keskosena, joten oli äärimmäisen tärkeää saada paino hyvin nousemaan ja verensokeri pysymään ylhäällä. Eeliä piti syöttää 3 tunnin välein. Meni puolitoista tuntia, kun ensin pumppasin maitoa, herätin Eelin syömään, syötin ja pesin tuttipullon & pumpun. Sain nukuttua tunnin, korkeintaa sen puolitoista, ja taas se sama pieni rumba uudestaan. Aamusta iltaan, illasta yöhön ja yöstä aamuun.
2) Eelin täyttäessä tasan 2 kk alkoi käsittämättömät iltaitkut, jotka kestivät vaihtelevasti tunnista neljään tuntiin. 3 kk neuvolassa otin asian esille ja suosittelivat aloittamaan iltavellin. Muutama päivä vellin aloittamisen jälkeen, kun velliä uskalsi antaa jo pullollisen, iltaitkut loppuivat kuin seinään! Ja ovat pysyneetkin poissa tähän päivään asti :-)

Viihtyykö Eeli yksikseen, niin että saat tehtyä kotitöitä, meikattua(jos näitä harrastat)yms...?
Pikkuvauvat nukkuvat melkein 24/7 eikä Eeli ollut poikkeustapaus. Silloin tosin kipujen takia mun voimat meni pelkästään Eelin hoitamiseen ja että pääsin edes kävelemään taloa päästä päähän :-(
Kun 2kk ikä lähestyi, ei Eeli viihtynyt juuri tippaakaan yksin ja se oli melko haastavaa, koska Eeli olisi halunnut olla sylissä koko ajan.
Nyt tuossa 4kk tienoilla, kun Eeli oppi ottamaan itse leluista kiinni, on hän viihtynyt pidempiä aikoja yksikseen, että pääsen meikkaamaan tai pesemään esimerkiksi pyykkiä Eelin ollessa sitterissä lelujensa kanssa siinä vieressä.

Melko tuoreena lukijana haluisin kysyä, että missä päin Suomea asustelette?
Asutaan tällä hetkellä Porvoon maaseudulla ja tarkoitus olisi vielä tässä kuussa muuttaa tuohon viereiselle paikkakunnalle.

Onko elämä vauvan kanssa vastannut odotuksiasi ja millaisia odotuksia sinulla oli vauva arjesta?
Mulla ei tästäkään ollut sen suurempia odotuksia. Ehkä kuvittelin jäävän enemmän aikaa omille jutuille, muttamutta... tätäkin kirjoittelen kerralla muutaman sanan ja taas leikin Eelin kanssa :-) Mun oma aika sijoittuu enemmän tuohon yöhön, kun Eeli nukkuu.Koska Eeli on tosiaan ollut helppo tapaus näin niin kuin vaivojen kannalta, vauva-arki on ollut helpompaa kuin omissa kuvitelmissa, jossa kuvittelin Eelin olevan koliikkivauva.

Kuvia talonne ulkopuoleltakin olisi kiva nähdä! (Niihin en ole ainakaan onnistunut törmäämään..)

Kuvia ulkopuolelta ei meilläkään ole kuin muutama hassu kuva. Ulkopuoliset työt jäävät ensi vuoteen.

Näistä kysymyksistä tulee oma postauksensa:
- Millaiset häät tahtoisit?
- Miten ootte päätynyt rotuna sheltteihin ja miten teille on kertynyt niitä niin monta? Harrastatteko niitten kanssa jotain näyttelyitä, tokoa tms... Haluan lukee niistä enemmän! :D
- Mitä mieltä olet suomalaisesta blogimaailmasta? :-) Millaisia blogeja seuraat ja millaisia taas et?

Yritin vastata kysymyksiinne mahdollisimman hyvin, mutta jos jotain jäi kaivertamaan, niin laittakaa sähköpostia tai kommenttia!
Ihanaa sunnuntaita ihanat lukijani!

Jouluksi uuteen kotiin ?

2011-11-26T01:37:00.000+02:00

Kilpailu aikaa vastaan. Suunniteltu aikataulu löytyy sivusta ->

Hieman itkettää.

iPhonen hätäkutsu

2011-11-21T17:49:00.000+02:00

Tällä hetkellä yritetään antaa kriisiapua. Pelätään pahinta, toivotaan parasta.

Hylätty iPhone 3GS.

Kysy!

2011-11-20T14:48:00.000+02:00

Lukijoita ei ole paljon, mutta onhan tätä blogia pidetty jo pari vuotta. Välillä on ollut hiljaisempaa, välillä aktiivisempaa. Jos on jotain jäänyt kaivertamaan, nyt on aika kysäistä asiasta.

Do It Yourself: Juniorituoli

2011-11-19T16:14:00.002+02:00

Dreaming is believing -blogista löysin aivan täydellisen jatkoidean vanhalle syöttötuolille! Käykää bongaamassa.

Tuota ideaa voisi jatkaa myös niin, että poikkasee jalkoja lyhyemmiksi. Saa tuolin lastenhuoneeseen.

Ihanaa lauantaita. Mä taidan painua raksalle katsomaan, miten homma edistyy. Ahdistusta pukkaa niin mulle kuin A:llekin, koska tilanne näyttää toivottomammalta kuin mitä se oikeasti on. Nappaan kameran mukaan, kun vihdoin löysin siihen laturin, ja palaan kuvien kera.

Sarja jää tauolle

2011-11-18T04:55:00.001+02:00

Mulla on aina torstai-perjantai väliselle yölle varattu täydellistä omaa aikaa; maailman koukuttavin sarja ja pieni herkkukätkö. Tasatunnein tarkistan luomani pikalinkin kautta, josko uusi jakso olisi jo ladattuna ilmaissivustolle. Valvomisesta huolimatta, uutta jaksoa ei yhtäkkiä tänä yönä ilmestynytkään.

"The show is returning to the CW on January 5, 2012."

OIKEESTI?! Miten ihmeessä ihminen, joka ei malta odottaa edes aamuun asti (Suomen aikaa) uutta jaksoa, yksinkertaisesti kykenee odottamaan reilun kuukauden?! Voi tsiisus, sanonpa vaan.

kuva kaapattu täältä.

Näen punaista

2011-11-12T22:59:00.000+02:00

En kuitenkaan uskalla, vaikka kuinka himottaisi...

Kuva bongattu Pupulandia-blogista.

Mattovalta

2011-11-10T02:11:00.000+02:00

Tilaamani matot saapuivat jo. Joko toimitus oli ihan extranopea tai sitten olen hukannut päiviä. Yhtä tosin odottelen vielä.

Ihastuin näihin kyllä ihan totaalisesti, joten ne ovat jäädäkseen! En jaksa odottaa, että pääsen mallailemaan näitä paikoilleen.

Värit päivänvalon ansiosta toistuvat kuvissa melko hyvin - vaikkakin ovat ärsyttävän epätarkkoja.
Alimmainen Jotexin matto tuntuu huonosti kudotulta (olihan se aika edullinenkin), joten se taitaa löytää paikkansa vierashuoneesta, joka ei ole niin kovassa käytössä.
Ylimmäinen matto täytti odotukset ja vielä enemmänkin! Se on täydellinen. Rakastuin mattoon niin palavasti, että laitan sen mahdollisesti pieneen kirjastohuoneeseeni <3

Kolmatta odotellessa...

Ikuista ystävää etsimässä

2011-11-09T01:27:00.000+02:00

Hänen täytyy ottaa syleilyyn juuri oikealla tavalla, kun seinät kaatuu päälle.

Hänen täytyy sulkea päästäni kaikki äänet, kun kaipaan rauhaa.

Hänen täytyy kuunnella keskeyttämättä, kun minulla on paljon puhuttavaa.

Hänen täytyy kestää nauruni.

Hänen on ehdottomasti pidettävä samoista kirjoista kuin minä.

Hänellä on paikka omassa pienessä kirjastohuoneessani.

Haussa nojatuoli, jonka on kestettävä suhteemme ylä- ja alamäet.

Ajan kanssa meille varmasti muotoutuu suuri ja syvä suhde, kun isken peppuni juuri minulle tarkoitettuun painaumaan lukemaan maailman ihaninta kirjaa.

Ensin se pitäisi vain löytää.

Ikeassa olisi potentiaalisia vaihtoehtoja.

kuvat lainattuja

kiri

2011-11-08T18:07:00.000+02:00

Hiljaiseloa tulee olemaan blogin puolella luultavasti joulukuun alkuun. Yritän tosissani päästä postailemaan, mutta nyt on hieman laitettava asioita tärkeysjärjestykseen ja tosiaan tajuttava, että en pysty yksinkertaisesti kaikkea hoitamaan yhdellä kertaa. En nyt, kun tuo 4 kuukautta vanha pentu yrittää viuhtoa menemään tukka putkella, ja kun ei onnistu, niin mikä kitinä siitä syntyykään!!

En nyt, kun talolla oikeasti otetaan jo loppukiriä! Mun laskelmien mukaan, meidän pitäisi joulukuun alussa päästä muuttamaan! Oikeasti... Onhan siinä hommaa, mutta ihan oikeasti, loppu alkaa pikkuhiljaa häämöttää jo! Ei enää montaa viikkoa. Saa laittaa suoraan joulukoristeet jo :)

Toivottakaa onnea, että kaikki menee paremmin kuin hyvin! Sitä onnea nimittäin tarvitaan nyt. En olisi kyllä ikinä uskonut - ETTÄ SIIHEN MENEE NÄIN KAUAN!!!!!

Lentävämatto

2011-11-02T00:18:00.000+02:00

Olen oikeasti todella huono ostamaan mattoja. Ainut matto-ostokseni elämäni aikana tähdentyy 80x100 kokoiseen hapsumattoon - jos ei oteta huomioon niitä Ikean riepuja, joita kutsutaan wc-matoiksi. Loput matot on äiti käynyt valitsemassa tai ovat äidiltä saatuja, kun hän on sellainen...mattohullu.

Nyt hakusessa on siis mattoja, mattoja, mattoja. Ja mieluummin aika edullisesti kiitos.Tilauksessa on seuraavat matot:

ELLOS

JOTEX

ELLOS

Mikä on suosikkisi? Keskimmäiseen Jotexin mattoon ihastuin Ainon Maja -blogissa. Ylinnä oleva Elloksen matto on kummitellut mielessäni jo ties kuinka kauan, mutta nyt se voisi ehkä sopia tulevaan sisustukseen. Koska jostain syystä kuvioitu matto hieman hirvittää, valitsin alimman Elloksen maton sen melko neutraalin kuvion takia.
Voi olla, että lopulta päädyn yksiväriseen, tylsään, mutta varmaan mattovalintaan. Ainahan nuo voi palauttaa, jos osoittautuvat fiaskoiksi kuten meidän entiset heräteostos-sohvat. Mutta uskoisin (toivon) edes jonkun noista matoista käyvän, koska sisustuksesta tulee muuten melko simppeli.

Joulun ideariihi: lahjat

2011-10-27T15:22:00.000+03:00

Ainut tapa - minun mielestäni - olla stressaamatta joululahjoista, on hankkia ne paljon aikaisemmin kuin viikko ennen joulua. Näin paketoimisen yksityiskohtiinkin jää enemmän aikaa.

Joululahjoiksi tänä vuonna kertyy sukulaisille ja perheelle peruslahjoja. Ne kaikista yksinkertaisimmat ja käytännöllisimmät on parhaita joululahjoja.


ELEKTRONIIKKA. Sitä ei mielestäni voi olla ikinä liikaa. Kännykkä, hierova istuin (ostin isälleni viime jouluna), videokamera (ostin äidilleni toissajouluna), iPad, soittimet, puhelimien lisäosat, digiboksit, digikehys, miniläppärit, tv tai PS3. Ehkä vanhemmalle ikäryhmälle monimutkaisesti toimiva kosketusnäyttöpuhelin ei ole se paras lahja, ellei 70-vuotias mummosi ole elektroniikan suurkuluttaja :)

KLASSIKOT. Lapsille muumimukeja, mummolle lokkivalaisin, tunnelmasta pitävälle kivituikkuja. Esimerkiksi äitini oli kauan halunnut Windsor-tuolit keittiöönsä, joten minä otin yhteyttä yhteen asiakkaaseemme, jonka tiesin näitä Suomeen tuovan ja hankin äidilleni kauan halutut tuolit. Jos ystäväsi keräilee tiettyä astiastoa, voit aina antaa lahjaksi siihen hieman täydennystä!

PEHMEÄT PAKETIT. Lapsille pehmeät paketit eivät oikeastaan koskaan ole mieluisia - näin muistelisin. Mutta vanhemmille taas pehmeät paketit ovat mieluisia, itselleni ainakin. Torkkupeitto, kylpytakki, pyyhkeitä, pussilakanasetti, vaatteita, ... Niitä tarvitsee AINA. Tunnustettakoon, että isälleni olen ostanut laadukkaan kylpytakin muutama vuosi sitten ja se on pesun jälkeen kuin uusi vieläkin! Pehmeissä paketeissa kannattaa panostaa laadukkuuteen siis.

ITSETEHDYT. Tässä on tänä vuonna aihe, johon ajattelin itse panostaa. Koskaan en ole antanut lahjaksi mitään itsetehtyä, joten eiköhän olisi jo aika. Itsetehty voi olla mitä vain; virkattu, ommeltu, neulottu, vuolettu, kasattu, pinottu, leikelty, väritetty, pehmeä, kova ja kaikkea näiden väliltä! Netti pullollaan ideoita, senkus vain suunnittelemaan ja toteuttamaan.

Ikean joulu

2011-10-25T13:50:00.001+03:00

Pari päivää sitten Ikean tuotelistoille ilmestyi 'joulu'. Kävin tutustumassa herkullisiin kuviin.
Tänä vuonna Ikea nauttii joulusta valkoisin menoin - harmaalla ja punaisella höystettynä.

Itse en malttaisi odottaa joulukoristeiden laittoa! Tämä joulu vietetään ensimmäistä kertaa kotona, joten koristeilla ja muilla tunnelmanluojilla on suuri arvo.
Aikaisemmin olemme viettäneet joulua vanhempieni luona, mutta tästä vuodesta eteenpäin, se ei ole enää mahdollista. Joulu ei tule olemaan samanlainen 13-päinen kuin viimeiset 10 vuotta, kun koko porukka ei ole kasassa, mutta luultavasti mieluinen kuitenkin. Ainakin toivon niin kovasti. Jos voisin, skippaisin joulun totaalisesti tänä vuonna ja katsoisin ensi vuonna uudestaan uusilla voimilla. Mutta tämä on Eelin ensimmäinen joulu, en voi. Tämä vuosi on ollut elämäni rankin vuosi.

Omaan kotiin

2011-10-24T16:58:00.000+03:00

Vaikka koko viime vuoden selailin talotoimittajien nettisivuja etsien meille sitä oikeaa kotia, ei tullut löydettyä läheskään kaikkia vaihtoehtoja. Suomessa talotoimittajia on pilvin pimein!
Eteeni pongahti yksi talotoimittaja, joka olisi voinut meidän kilpailutuksessa olla yksi parhaista vaihtoehdoista - ainakin jos on uskominen nettikeskusteluiden.

Taloja rakentaa Oulunseudulla toimiva Jopera, mutta uskoakseni rakentaminen myös pääkaupunkiseudulle onnistuu.

Rakennustapa lähentelee samaa Kastellin kanssa. Mielestäni huonoa paikallaan rakentamisessa on hitauden lisäksi, että rakennusmateriaalit ovat usein säiden armoilla - vaikka petettynä ja suojattuna olisivatkin. Mutta jokaisessa rakennustavassa on omat huonot ja hyvät puolensa.

Rakennustyyli lähentelee ihanaa Kannustaloa, mutta löytyy joukosta pelkistettyä 'perustyyliä', jota löytyy lähes kaikilta talotoimittajilta.

Nettisivuilla ilmoitetut hinnat vaikuttavat edullisilta, mutta hinnoissa ei ole otettu huomioon mahdollisia haluttuja muutoksia, koska muutokset on ne, jotka sitä hintaa kasvattavat - talotoimittajasta riippumatta.

JUHANNUSILTA

NIMIPÄIVÄT

Pohjaratkaisut ilman muutoksia ovat melko järkeviä. Suosikkini on yllä näkyvä 'Nimipäivät'.
On muuten suloisia nimiä!

Suosittelen tutustumaan, jos jollakin on hakusessa talotoimittaja tai muuten vain haluaa unelmoida :)
Nyt itse kipittelen tästä ihailemaan omaa taloani - joka joskus on toivottavasti vielä valmis!

illalla

2011-10-23T23:27:00.000+03:00

Kun poika viihtyi isänsä kanssa, minä pistin koreaksi: vaihdoin vanhat lakanat juuri pesulasta tulleisiin ihanuuksiin ja sytytin syksyn ensimmäiset kynttilät. Nyt suihkuun ja leffaa katselemaan. Nat nat.

lakanat Hemtex
kynttilät H&M

Oldies

2011-10-19T16:39:00.000+03:00

Sillä aikaa, kun Eeli otti minipäikkäreitä, kaivelin Sonyn järkkärini lähes vuoden tauon jälkeen kaapista (Olympus majailee tällä hetkellä raksalla).

Kameran uumenista löysin yllättäen kuvia vanhasta kodistamme! Niitä aikoja, kun sain päähäni vaihtaa makuuhuoneen olohuoneeksi ja toisinpäin.

Makuuhuone olohuoneena. Taas yksi fiasko, joka on tällä kertaa vihreä. Tauluja ei saatu koskaan tauluhyllylle saakka. Epämääräinen taso ikkunan alla näyttää halvalta. Ja kun se oli niiiiin hienoa silloin.

Hallelujah! 23m2 makuuhuone parveekkella - tässä syy, miksi halusin vaihtaa huoneita päikseen. Ihana teinihuone; kengät koristavat Ikean hyllyjä. Vaatteet säilytettiin "olohuoneen" kaapeissa. Tuota tehostetapettia kyllä rakastin.

Vinkki miehille! Kannattaa sanoa suoraan, jos toinen menettää järkensä tällä tavalla.

BON BON Piippola 136 / Uusia juttuja

2011-10-13T10:10:00.000+03:00

Maanantai oli yhtä hulabaloota, mutta nyt se palkitaan.

Pesuhuone

Sauna

Keittiö

Aina vain kohti lähemmäs muuttoa. Sauna on saanut kiviverhoilun, lattialaatat ovat asennettuna saunaan ja pesuhuoneeseen, mutta suurin muutos tällä viikolla tulee olemaan KEITTIÖ! Kahdelta mieheltä keittiön kokoaminenon sujunut melko hitaasti ensikertalaisuuden takia, mutta hemmetti..... meille on tulossa KEITTIÖ!

Kuulumisia

2011-10-11T11:19:00.000+03:00

Eilen
... neuvolassa Eelin todettiin hujahtaneen pituutta kuukaudessa miltei kymmenen senttiä. Kääks!
... oli myös outoa sanoa neuvolatädille, että "en tiedä, nähdäänkö enää."
... noudettiin 6 kärryllistä tavaraa Ikeasta taloomme.
... Eeli sai ensimmäisen panadolinsa.
... todettiin taas, kuinka ihania ihmisiä meillä on ympärillämme.
... lupasin Eelille, että en ikinä enää jätä maitoja kotiin.
... menin väsymyksestä meikit päällä nukkumaan.

Tänään
... menen käymään äitini uudessa kodissa.
... syön isäni tekemää lihakeittoa.
... vietän iltani talolla - maidot mukana.
... annetaan Eelille ensimmäisen kerran velliä.
... Eeli täyttää kolme kuukautta.
... käyn viikon sähköpostit läpi.

Huomenna
... aion siivota vaatekaappini.
... vietän lisää aikaa talolla.
... rakastan yhtä paljon kuin tänäänkin.
... yritän tajuta, että jouluun on enää vähän aikaa.

Ensi viikolla
... aloitan pakkaamisen pikkuhiljaa.

kuvat weheartit.

'Ellu'

2011-10-10T01:01:00.001+03:00

Sunnuntaina vietettiin kastejuhlaa. 48 tuntiin mahtui 2,5 h unta, siivousta, juoksemista pää kolmantena jalkana, 7 tölkillistä Batterya ja tietenkin unohtamisia. Papin pyytäessä viime sekunneilla kastepöydälle kynttilää ja kasteliinaa, tarvittiin 3 ihmistä etsimään yksi kynttilä ja 2 ihmistä keksimään, mistä saadaan kasteliina.

Kaiken pienen unohtelun, Battery-huurujen, silmätulehduksen, kiireen ja stressin keskellä Eeli sai nimensä. Papille ei vain kehdattu myöntää, että hellittely-/lempinimeksi perheen kesken on muodostunut Ellu :) Lopputuloksena hyvä mieli - vaikkakin sitä näin jälkikäteen miettii, saivatko kaikki 30 vierasta tarpeeksi huomiota. Nyt väsyttää.

ps. Omasta asustani ei näytä olevan kuvaa. Nytkin tarjolla melko rajattuja kuvia, koska Olympukseni on alkanut temppuilemaan :'( Asetuksissa luultavasti jotain vikaa eikä niitä siinä tohinassa ehtinyt tarkastella.

BON BON Piippola 136 / Hiljaa mennään, mutta ainakin mennään

2011-10-07T14:22:00.000+03:00

Kodinkoneet tilattu Ikean nettikaupasta.

Kaakelointi on aloitettu ja pitäisi valmistua ensi viikon aikana.

Makuuhuoneissa on lattiat jo. Kattolistatkin ovat asennettuna!

8 viikon kesäloman jälkeen A on palannut töihin ja työt talolla hidastuvat, koska sinne pääsee vain iltaisin. Sillä aikaa, kun A on huhkinut töissä ja raksalla, minä olen huhkinut täyttä häkää ristiäisten parissa.

Lupaan, että blogi ei jää kokonaan ja viimeistään alkuviikosta palaillaan normaaliin päivärytmiin :) Tulossa lisää kohteita huuto.nettiin (meinasin järkätä tuon vaatekaappini uudelleen), juttua kastejuhlista ja siitä, kuinka asutaan tällä hetkellä :) Hommaa on paljon, mutta aika rennosti mennään tällä sekunnilla. Huomenna onkin herätys heti klo 5 juustokakun tekoon!

Syksyn lempparisarjat

2011-10-02T21:14:00.000+03:00

Syksyn pelastaa ihanat sarjat, jotka jäävät kesätauolle kesän koittaessa. Näihin olen koukussa.

Brothers and Sisters, The Vampire Diaries, Hell's Kitchen, Gossip Girl, Emmerdale & House

2011-09-28T14:21:00.002+03:00

Huutiksessa

2011-09-24T15:05:00.000+03:00

HUUTO.NET

Vihdoin sain edes osan hommasta tehtyä. Vielä olisi yksi kasa laittamatta, toinen kasa silittämättä ja kuvaamatta. Mistähän sen ajan repisi...

Jos tuo huuto.net-linkki ei toimi, pääset kohteisiin tästä: http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?seller=kilpehe&status=DN&order=C&start=0&num=50&odir=A&opuh_ownlist

Bye bye blondie

2011-09-23T14:10:00.000+03:00

Tällainen väripurkki kädessä astelin Stockan kassalle (kuva lainattu).

Tarkoituksena värjätä tyvikasvu ja kulahtanut vaalea pois.

Jo värjäysprosessin aikana väri näytti tummalta.

Pesun jälkeen tilanne oli yksinkertaisesti järkyttävä. Kirosin märkäkiharani sinne alimpaan.

Lopputulos onkin sitten tosi tumma. Tässä on totuttelemista pitkän blondijakson jälkeen, mutta eiköhän tähän totuta. Note to self, täytyy etsiä oikea kulmaväri, että nekin saa ojennukseen.

Kumpi on sopii paremmin, vaalea vai tumma?

What I have done?

2011-09-22T15:01:00.000+03:00

Nyt ei naurata tippaakaan. Tästä sotkusta ei selvitä ikinä.

Oijoijoijoi

2011-09-22T09:07:00.000+03:00

Bongattu ihana hylly, joka on pakko saada!

Ylin kuva Livet hemma -blogista.
Tuotekuvat Ikean sivuilta.

ollaan maattu ku lahnat koko päivän

2011-09-21T16:16:00.000+03:00

Ajattelin värjätä tämän mun keltaisen kuontaloni ruskeaksi - kotioloissa! Mitäs siihen sanotte?

BON BON Piippola 136 / Kohta voi jo tepastella villasukat jalassa

2011-09-21T00:46:00.000+03:00

Windsor

2011-09-20T14:28:00.000+03:00

Help needed -postauksessa kyselin mielipiteitä oikean tuolin etsintään Ikean Norden ruokapöytään.
Äitini on kuitenkin antamassa meille ruokatuolinsa lainaan, koska hänelle ne kävivät tarpeettomiksi. Juoksin yhden tuolin kanssa isän verstaaseen, jossa pöytä tällä hetkellä sijaitsee, ja mallailin rakasta Windsoria paikalleen.

Unohtakaapas sitten nuo isän työkalut tuolla taustalla ja kertokaa mielipiteenne :) Pistääkö teillä silmään sama kuin minulla?

Ihan oikeesti nyt hei

2011-09-19T13:51:00.000+03:00

TO DO AT HOME

- Huuto.net
- Käynti papin luona
- Isyydentunnustus
- Ristiäisten suunnittelu
- Palautukset postiin
- Likapyykki
- Vaatekaapin siivous

TO DO AT HOUSE

- Kattopaneeli
- Kattolistat, lattialistat ja peitelistat
- Laminaatti
- Keittiö ja muut kiintokalusteet
- Tasot keittiöön, kodinhoitohuoneeseen ja vessaan
- Laatoitus
- Sauna
- Harkkoseinän maalaus
- Väliovet
- Jätevesijärjestelmä
- LVI-työt (hanat, suihkut, jne)
- Pihan tasoitus

... Ja ollaan koko konkkaronkka flunssan kourissa :)

copycat Therese Sennerholt

2011-09-11T17:01:00.000+03:00

Olen ihastunut Therese Sennerholtin tekemiin postikortteihin, vaikka niitä näkyykin miltein jokaisessa blogissa nykyään. Sanat ovat yksinkertaisia ja kauniita.
Koska en kuitenkaan joukosta löytänyt täysin omaani, vain jotain sieltä täältä, otin avuksi paintin ja raa'asti luovin omanlaiseni.

Lauseet osuvat täydellisesti elämääni tällä hetkellä, ja ne tulevatkin koristamaan kotimme seiniä.

24h Eelin kanssa

2011-09-10T00:14:00.000+03:00

Klo 12 Eeli herää aivan hikipäissään. Riisutaan vaatteet, peitellään takaisin peiton alle kylmyyttä vältellen ja nukahdetaan uudestaan.

Eelin nukahtaessa uudestaan, avaan läppärin ja luen pikaisesti aamupäivän aikana tulleet blogipäivitykset.

Sen jälkeen onkin aika laittaa Eelille kaikki valmiiksi heräämistä varten. Maitoa, koska pojalla on varmasti kova nälkä. Vaipanvaihtoon tarvittavat puhdistuspyyhkeet ja rasvat ja päivävaatteet. Tänään päivävaatteissa päädytään hyvin yksinkertaiseen kokonaisuuteen.

Siistitään yön jäljiltä vähän sänkyä ja sen jälkeen onkin aika herättää nälkäinen unisilmä.

Pienen herätyksen jälkeen vaihdetaan vaippa, syödään, ollaan nakupellenä hetki, puetaan päälle ja seurustellaan.

Klo 15 nukahdetaan uudestaan.

Tässä vaiheessa kuvittelin saavani hieman enemmän omaa aikaa kuin se aamupäivän kymmenisen minuuttia, ja yleensä saankin, mutta kuinka ollakaan......

... poika on hereillä ja...

... nanosekunnin päästä alkaa itku. Ruokaa on saatava NYTHETI! Ruoka-aika siis.

Vauvan kanssa pitää olla neljä kättä. Yhdellä kädellä syötetään vauvaa, toisella kädellä syödään itse, kolmannella kädellä napsaistaan edellisen päivän Tila-ohjelma käyntiin ja neljännellä kädellä pyyhitään pieniä satunnaisia maitovalumia vauvan suupielestä. Onnistuu - useimmiten!

Yleensä iltapäivästä suunnataankin sitten tontille A:n seuraksi ja viihdytään iltaan asti, mutta nyt poikkeuksellisesti saatiin vieraaksi kummipoikani. Eeli yleensä nukkuu koko iltapäivän ja niin oli tänäkin päivänä. Aika meni nopeasti kuunnellessa 3-vuotiaan pojan höpinöitä.

Illalla A tulee tontilta ja Eeli tankkaa itseään yötä varten. Vaihdellaan rauhassa yövaatteita ja ollaan vierekkäin, kunnes Eelin silmät lupsuu kiinni. Itselle ei uni tule puolipäivään asti nukkumisen takia, joten kello kolmeen valvominen ei ole uutta. Eeli herää syömään yöllä kello 02-03 ja taas aamulla kello 07-09, mutta niiden jälkeen jatketaan - useimmiten - unia uudelleen.

Sellainen päivä. Hyvin yksinkertainen, eikä millään tavalla tapahtumarikas. Jokainen päivä tallataan miltei samalla tavalla. Helppoa sanoisinko :) Tässä vaiheessa pitäisi varmaan koputtaa puuta.

Maailma lapsen silmin

2011-09-09T01:08:00.000+03:00

3-vuotias kummipoikani kävi kylässä ja ihastui kameraani, kun nappasin sillä kuvia kasvaneesta pojasta. Poika onnistui itsekin ottamaan muutaman kuvan :)
On yksi räpätin tuo. Osaa kaikki automerkit jonkun auton nähdessään ja muistaa millä autolla kaikki ajavat. Minä ajan pököllä (peugeot), isi ajaa voogevaagenilla (volkswagen) ja setä ajaa lellulla ('rellu', renault). Paras automerkki on se voogevaagen tietysti.

BON BON Piippola 136 / Maalia, kattoa, työtä

2011-09-07T15:13:00.000+03:00

Edistystä on tapahtunut huimasti ja tulee tapahtumaan. Tällä hetkellä saunaa koolataan, asennetaan villoja ja foliota, jotta vesieristeet päästään tekemään. Eilen saatiin ruksittua listalta pois kattopaneeli! Muutama päivä meni sen asentamiseen.

Eelin huone / Mulperi H484

Kirjastohuone / Akaatti N500

Olohuoneen tehosteseinä / Akaatti N500

Keittiö ja olohuone / Maalisävy: Mulperi H484

Eteinen / Maalisävy: Paperi F497

Vierashuone / Maalisävy: Harso H497

Taidetta takan reunalla. Oli hieman tylsää asennuksia katsellessa.

BON BON Piippola 136 / Tuu kattoo kattoo

2011-09-01T13:16:00.000+03:00

Sisäseinät on saaneet viimeisen maalikerroksen ja eilen yksi huone saatiin katotettua. Enemmän kuvia tulee, kun on enemmän edistystä. Nyt tontille maalaamaan listoja....


Raksavauva

2011-08-30T03:40:00.000+03:00

Luonnollisesti naisen vartalo muuttuu jollakin tapaa raskauden ja synnytyksen jälkeen. Jollakin vähän enemmän, joillakin vähän vähemmän - muuttuu kuitenkin. Muutos on hyvin yksilöllistä, mutta haluaisin hieman avautua siitä, kuinka raskaus ja synnytys muutti omaa vartaloani ja suhtautumistani omaan itseeni. Kello on 3 yöllä eikä uni tule, antakaa anteeksi.

Ennen raskautta olin koko pienen ikäni ajatellut olevani läski - painoin sitten 46kg tai 68kg, ajatus oli aina sama. En arvostanut omaa vartaloani kovinkaan paljon, en harrastanut liikuntaa tai syönyt terveellisesti. Suuhun laitoin mitä milloinkin ja välillä olin laittamatta yhtään mitään. Olinkin kovaa vauhtia pudottamassa painoani, kunnes raskausuutinen lävähti yllättäen silmieni eteen. Laihdutus loppui siihen.

Hieman mieli maassa pakkasin pieneksi menneitä vaatteita pahvilaatikkoon vatsan kasvaessa. Tunsin itseni valaaksi ja odotin synnytystä kuin kuuta nousevaa. Odotin saavani vartaloni kokonaan itselleni, enkä halunnut jakaa sitä kenenkään kanssa. Kesäaika teki asian vielä pahemmaksi, koska kun muut pukeutuivat ihaniin kesämekkoihin ja nauttivat helteestä, minä jäin mielelläni kotiin ja kuljin A:n löysissä sortseissa.Tuskastuin vielä enemmän, kun neste alkoi kerääntymään kroppaani ja paino lisääntyi jopa 2 kg viikossa.

Synnytyksen jälkeen muista ajatelleeni elämääni. Olinko tyytyväinen siihen, kuinka olin elänyt siihen asti? Kyllä. Haaveenani on ollut pienestä pitäen rakentaa oma talo, hankkia koira ja ostaa pakastin täyteen jäätelöä :) Olin hyvin tietoinen (olen edelleenkin), että elämä oli antanut siihen mennessä parhaat lukunsa ja olin saanut elämältä enemmän kuin olin toivonut. Perhe, A, kolme suloista koiraa, hyvä työpaikka, ihana auto, talo ja nyt pieni poika. Perheeni ja A:n huoli minusta synnytyksen jälkeen iskeytyi vasten päin kasvojani yllätyksenä, ja tajusin olevani tärkeämpi heille kuin luulinkaan. Surullisinta oli tajuta, että oma arvostus elämää ja sen tuomia iloja kohtaan, oli miltei mitätöntä.

Synnytys itsessään veti rajani niin äärimilleen, että sen jälkeinen elämä oli yhtä opettelua kaikin tavoin. Vatsani roikkui, raskausarpia vatsassa ja reisissä, turvotusta, peräpukamat ja leikelty alapää. Vartaloni oli pahempi kuin ennen, mutta jokin oli kuitenkin muuttunut. En tuntenut itseäni ällöttäväksi, vaan voittajaksi! Raskauden aikana olin todella huolissani, kuinka vartaloni tulee muuttumaan. Jopa nauroin epätoivoisena keskustelupalstoja lukiessani, kun naiset esimerkiksi totesivat kantavansa raskausarpensa kunnialla. Mutta kyllä se vain niin meni - siinä peilin edessä katsellessani uutta itseäni, olin melko tyytyväinen, ylpeä sanoisinko. Selvinnyt.

Kun kaikki kivut lähtivät, aloin ajatella elämääni tästä eteenpäin. Aikaisemmin halusin tehdä hyvän itsestäni muille, mutta nyt haluan tehdä hyvää itselleni. Syödä terveellisemmin ja alkaa liikkumaan. En enää vertaile itseäni muihin. Näen vain oman kroppani, joka on kokenut enemmän kuin itse tajuankaan. Sitä pitää arvostaa.

Myöskin suhtautumiseni kipuun on muuttunut. Aikaisemmin kipukynnykseni oli melko korkea, mutta nyt se on muisto vain. Pelkään kipua. Jokainen kipukokemus on minulle nykyään uusi - oli sitten kyse palohaavasta tai nilkan nyrjäyttämisestä. Entinen minäni olisi vain vähätellyt tätä puolta, mutta uusi minäni hyväksyy asian. Olen oppinut tuntemaan omat rajani ja hyväksymään, että rajani eivät ole äärettömät. On ihan OK olla välillä väsynyt, kunhan siitä ei tule tapaa ja se ei ala hallitsemaan elämää.

Eilen kaivoin sen laatikon, johon olin pakannut pieneksi menneet vaatteet. Jokaiset housut sain vaivatta vedettyä jalkaani. Olisin voinut kaivaa sen laatikon paljon aikaisemminkin, mutta en ollut valmis. Nyt olin, ja oli upea tunne vetää omat housut jalkaansa tuntematta itseään lihavaksi tai huonoksi!

Tällä mielellä aion jatkaakin. Olen hyvä juuri tällaisena.

Uutuuksia Eelin vaatekaappiin

2011-08-29T14:02:00.000+03:00

Eeli ei ole enää NEXT-neitsyt. Koska pieni kasa vaatteita on mennyt pieneksi, pitihän sitä saada uusia tilalle.

Yöpukuja, ohuita lapasia ja villapukuja. Perusvaatteita meni tilaukseen, koska ne ovat niitä kaikista käytännöllisimpiä.
Luin myös paljon hyviä kokemuksia Nextin vaatteista. Niiden pitäisi pysyä todella hyvänä pesusta huolimatta eli jälleenmyyntiarvo on suurempi kuin normaalisti. Odotan innolla siis! Otin vähän reilumpaa kokoa, jotta menisivät kauemmin. Tuo rääpäle kasvaa ihan älytöntä vauhtia (tähän mennessä 10cm/1kk!!).

Ihanaa viikkoa kaikille! Yritän saada tänään huuto.net-kohteet valmiiksi.

Tuolikin osaa kummitella

2011-08-28T19:32:00.001+03:00

Näen niitä joka paikassa. Ne näyttäisivät taivaallisilta meidän keittiössä. Yritin keskustella äitini kanssa, että Eeli haluaisi tuollaisia neljä kappaletta ristiäislahjaksi. Ei lämmennyt. Haaveeksi jääköön...

Luonnollisesti jokainen kuva on lainattu, vaikka mielelläni ilmoittaisin, että kuvat ovat meiltä. Sehän tarkoittaisi, että meillä on nuo tuolit.

Tulossa: huuto.net

2011-08-26T14:52:00.000+03:00

Hetki sitten jouduin karsimaan Eelin vaatevarastoa pienistä vaatteista. Suurin osa on vain kerran pidettyjä ja kerran pestyjä, ja joukosta löytyy niin Lindexin, H&M:n kuin Tutankin vaatteita. Vaatteet ovat tahrattomia, todella hyvässä kunnossa ja hyvin pidettyjä.
Tulossa siis huuto.net-kohteita, joista voi nämä vaatteet itselleen huutaa pilkkahintaan! En raaskisi luopua niistä, niin suloisia, mutta turhaan niitä säilyttämäänkään. Pistetään kiertoon!

Meidän PAX

2011-08-26T01:57:00.001+03:00

Makuuhuoneeseen valittiin Ikean PAX-vaatekaappi 150 cm leveänä. A itse ehdotti, että hänelle kelpaa oikein hyvin vain yksi kaappi, jolloin minä saisin kaksi kaappia itselleni. En tietenkään pistänyt vastaan :)

Sisusteet oli helppo valita selkeästä Komplement-sarjasta. Valittiin hyllylevyjä, ulos vedettäviä vaatetankoja, laatikoita ja säilytystä kengilleni. Valaistusta vielä funtsaillaan, mutta kaapin päälle olisi hyvä saada pari kohdevalaisinta - vaikka sitten tunnelmaa luomaan iltaisin, jos ei muuten.

kuvia lainattu

Kipeä tukka

2011-08-25T18:07:00.001+03:00

Rakas tukkani,

Siitä on nyt kolme kuukautta, kun viimeksi pahoinpitelin Sinua väriaineella ja näytin Sinulle saksia. Jo kolme kuukautta. Nyt olet rankaissut minua jäätävällä tyvikasvulla ja hankkimalla latvoja kuivattavan pöpön. Olisiko aika taas ottaa lääkkeet?

kuvat lainattu

BON BON Piippola 136 / pientä edistystä

2011-08-23T12:48:00.001+03:00

Eelin syntymän jälkeen talolla on hieman jääty jälkeen, mutta nyt on alkanut taas tapahtumaan!

Villat odottamassa saunan eristämistä.

Olohuoneessa sijaitsevasta kasasta löytyy saunapaneelia, lattia- ja kattolistaa ja muita raksajuttuja.

Kaikki huoneet on kitattu! Iso homma siinä oli, mutta A suoriutui loistavasti. Pesuhuone odottaa vesieristystä.

POHJAMAALIA! Enää pari huonetta pohjamaalaamatta, ja sitten onkin pintamaalin vuoro. Jännittää, koska valitut sävyt on nähty tähän asti vain värilastuissa.

Vierashuoneen seinät pohjamaalattuna. Mielessä kävi ajatus, jos oltaisiinkin maalattu kaikki seinät valkoisiksi. Mikä valo!

Arki on lähtenyt taas rullaamaan jollain tavalla. Raskauden aikana puhuttiin paljon raskaudesta ja jonkun verran synnytyksestä, mutta kukaan ei koskaan valmistanut synnytyksen jälkeiseen aikaan. Jollakin se menee helpommin, jollakin vähän vaikeammin. Itse olen ottanut nämä viimeiset kaksi kuukautta melko raskaasti, ja vasta nyt olen alkanut nauttimaan kunnolla vauvasta. Vasta viime viikolla pääsin eroon buranasta ja panadolista - sitä ennen jouduin kipuihin ottamaan molempia max annokset päivittäin. Vasta kipujen lähdettyä tajusin, että kärsin vieläkin alitajuisesti synnytyksen tuomasta pelosta. Synnytys oli vaikea, hankala ja melko vaarallinenkin - se vain tiedettiin jälkikäteen. Ensimmäiset päivät synnytyksen jälkeen olivat elämäni vaikeimmat. Viikot synnytyksen jälkeen olivat elämäni ahdistavimmat. Vieläkin siitä on vaikea puhua, ja tähän asti ihmiset eivät siitä paljon ole kyselleet. Ymmärtävät ehkä. Paljon jäi epäselväksi ja paljon jäi kysymyksiä, mutta en ole vielä valmis kuulemaan vastauksia. Ehkä sitten joskus myöhemmin, mutta nyt aion ottaa elämästä taas kunnolla kiinni - ja nauttia jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeinen.

Eilen pääsin itsekin tekemään talolla. Pientä maalausta vain, mutta itselle se oli paljon. Eeli katteli vaunuista tyytyväisenä ja nukkui suurimman osan ajasta. Rimpula on kasvanut paljon.

Tennarit syksyyn

2011-08-19T22:05:00.001+03:00

Olen 100% tennarityttö. Tosin, Adidaksen kolmiraitatennarit kierrän kaukaa. Tykkään tyttömäisistä tennareista. Siksi tartuin tilaisuuteen, kun Char vinkkasi ihanista kengistä Spartoo.fi sivustolla! Ballerinatkin houkuttelivat, mutta syksy kolkuttaa ovella ja alkavat omaan jalkaan olla liian kylmät.

Tilaukseen lähti Hello Kitty-tennarit (nimim. 23-vuotias) ja Conversen ihanuudet!

Ihanaa viikonloppua kaikille! <3
Huomenna shoppailemaan tyttöjen & Eelin kanssa Vantaan Jumboon. Eeli on vielä Jumboneitsyt, mutta huomenna se korjaantuu.

Myytit murtuu

2011-08-17T13:35:00.001+03:00

Luulin joskus, että vauva-myytit ovat ihan satua. Mutta eivät ne oikeasti ole.

Vauvalla on aina kamala nälkä, kun minullakin on. Arvatkaa kumman tarpeet menee edelle?

Juuri, kun luulen tuon nassikan nukahtaneen, ehdin kääntää hetkeksi selkäni ja uudestaan katsoessani, saan takaisin tuijotuksen sen pienistä silmistä. Eikö se nukahtanutkaan?

Vauva on nukahtanut, mutta herää, kun tutti tippuu. Tämä tapahtuu tietenkin aina, kun olen vihdoin päässyt tekemään jotain omaa juttua. Vauva alkaa kitistä. Kun yritän laittaa tutin takaisin suuhun, vauvan silmät menee kiinni tuosta noin vaan eikä tuttia tarvita. Kaksi sekuntia ehdin olla pois ja taas sama kitinä samasta aiheesta. Osaako se leikkiä nukkuvaa?

Älä ajattele! Se oikeasti osaa lukea ajatuksia unissaankin. Varsinkin, jos ajatukset liittyy jollain tavalla omiin juttuihin (esim bloggaamiseen, meikkaamiseen, vaatteisiin, ruokaan, juomaan).

Nuku, kun vauva nukkuu - vaikka ei väsyttäisikään. Itse mokasin enkä nukkunut päivisin juuri lainkaan, ja ajattelin nukkuvani sitten yöllä paremmin. VIRHE! Vauva seuraavana yönä juuri nukkunut. Univelka, mitä se on?

Kyllä se osaa pissata ilman vaippaakin. Vaikka olisit kuinka nopea, jotenkin se vain ehtii ensin.

Vauvan synnyttyä luulin muuttuvani lapsiystävällisemmäksi, mutta ei se ihan niin mennytkään. Edelleenkin pidän vain omasta pennustani, en muiden.

:)

Juhlasuunnittelua: ristiäiset - kastemekko

2011-08-12T13:46:00.000+03:00

Meille ristiäiset ovat kautta aikojen olleet enemmänkin perinne kuin uskomus helvettiin joutumisesta, jos kastetta ei ole suoritettu. Trendinä näkyy myös näitä nimijuhlia, mutta ne eivät vain ole meitä.

Ristiäisten suunnitteluun kuitenkin kuuluu paljon. Nimen päättämisen jälkeen taitaa tulla kastemekko.
Kastemekon kriteereinä kuului seuraavat:
- Ei pitsiä tai muutakaa hörhelöä.
- Täysvalkoinen (näkyi niitä sinisiäkin!)
- Ei sinistä silkkirusettia, vaikka kyseessä onkin poika.
- Kevyt, ei raskas.
- Mahdollisimman yksinkertainen, melko vaatimaton.

Mekko löytyi Selja.fi verkkokaupasta pitkän etsinnän jälkeen. Ja mikä parasta, se täytti kaikki vaatimukseni!

Hyvin yksinkertainen, ja sopii hyvin pojalle :)
Kastemekko, CHECKED! Seuraavaksi kutsukortin kimppuun.

Suuri heräteostos - taas

2011-08-11T13:46:00.003+03:00

Onhan sitä tullu osteltua sohviakin heräteostoksena, joten miksieisitten....

Hups, mites tässä nyt näin pääsi käymään?

Merkkikin sattui nyt mukavasti olemaan se, johon luotan.

Hyvät arvostelutkin on saanut.

Perustelen tämän vielä sillä, että me oikeasti tarvitaan uusi pesukone !!!

En, en keskustellut asiasta A:n kanssa, kuten kunnon parisuhteessa kuuluisi. Klikkasin vain ostoskoriin, vahvistin tilauksen ja soitin hetiperään A:lle, että tällaista olen nyt sitten mennyt tekemään - näin siis meidän parisuhteessa asiat menee. Ei tullut noottia :)

Ps: Mitä tapahtuu, kun Olympus joutuu siskojen käsiin? Noh, se löytyy akuttomana ja muistikortittomana jostain mistä ei pitäisi, ja kun akku löytyy, se on tyhjä - tietysti! Mutta missä muistikortti? Lainattuna toiseen kameraan - taas! Ne ihanat siskot.

HELP NEEDED !!

2011-08-08T18:32:00.003+03:00

Aikaisempaan postaukseen liittyen: ongelmat ratkaistu - melkein.

Päädyttiin Norden-pöytään koivun värisenä. Toinen juttu tuleekin sitten olemaan se, että kuinka se sopii tammisen keittiötason, tammisen lattian ja/tai valitsemamme maalisävyn kanssa. Kirjaimellisesti pelottavaa.

Kolmas ongelma, jossa tarvitsen apua: tuolit. Vaihtoehtoja on neljä kappaletta A:sta D:hen. Minkä valitsisitte?

Kaikki ihan mukavia yksilöitä (Ikeasta nekin). Täytyy kysellä A:lta, kun palailee raksalta, että mikä häntä miellyttää. Omaani en vielä paljasta :)

Voi itku!

2011-08-07T15:41:00.000+03:00

Ikeaan on tullut mukava uutuus: Prägel työtaso, tammikuvioisena. Tällä hetkellä sitä ei ole saatavissa Vantaan tai Espoon tavaratalosta, mutta elättelen toivoa sen livenä näkemisestä myöhemmin. Keittö on meillä vasta ajankohtainen syyskuun alussa.

Ruokapöytä, check! -postauksessa kerroin aivan ihanasta Norden ruokapöydästä, jonka ehdottomasti meille haluan Ikeasta myöskin.

Ongelmat:
A) Ikeasta ei enää saa Norden-ruokapöytää 150 cm pitkänä !!
B) Prägel-tasoakin saa max. 246 cm pitkänä, mutta me tarvitsemme kaksi yli 300 cm pitkää tasoa !!

Ratkaisuja?
Ostetaan pidempi Norden-ruokapöytä ja lyhennetään sitä itse.
Ostetaan 150 cm Norden-ruokapöytä, mutta koivun värisenä.
Lähetetään uhkailuja Ikealle, että jos pöytää ei saada, poltetaan koko paikka.
Tai sitten istutaan lattialla, ilman ruokapöytää.

Voiko laminaattitasoja jatkaa siististi ja huomaamattomasti?

HELP !!

Sänkyjuttuja

2011-08-05T13:15:00.000+03:00

Pienen vauvan kanssa mielessä on suurimmaksi osaksi vain sänky. Kuinka mukavalta se tuntuukaan, kun siihen kaatuu väsyneenä päikkäreille. Huomasin tänään, kuinka katseeni alinomaan kiinnittyy enemmän ja enemmän houkutteleviin sänkyihin.

Vierashuoneeseen, kirjastohuoneeseen, makuuhuoneeseen, mökille,... Huomaatteko kuvissa jotain yhteistä? Ei pinnasänkyä.

On se silti niin rakas. Eeli siis (kuin myös se pinnasänky oman sängyn vieressä). Nukkuu tällä hetkellä reporankana vielä yökkäreissä. Kohta olisi tarkoitus lähteä ensimmäiselle kauppareissulle yli kolmeen viikkoon. Jännittävää.......

Hyvää yötä.

2011-07-22T22:01:00.001+03:00

**Kiitos kaikille onnittelijoille edelliseen postaukseen**

On totta, että vauvan kanssa ei mitään syödä lämpimänä - paitsi tietysti se jäätelö :)
Eeli suurimmaksi osaksi vain nukkuu, jaksaa olla hereillä pieniä aikoja. Jätkä näyttää melko tyytyväiseltä, ja on vielä hengissä!

Keltaisuutta ollaan tässä välillä käyty hoidattamassa sinivalossa.

Ollaan muutakin pientä ehditty tässä vauvan hoidon lomassa (tai A on ehtinyt):

Laminaatit toimivat tällä hetkellä raksapöytänä.

Takka on valmis! Rakastan sitä.

Seinien tasoittelu aloitettiin jo ennen Eelin syntymää. A:sta alkaa tulla jo aika pro noiden kanssa, vaikka onkin hermoja kysellyt.

Eelin ruoka-aika ->

E E L I

2011-07-18T16:16:00.000+03:00

Syy pieneen hiljentymiseeni.

Eeli syntyi sunnuntaina 11.7 klo 03:46.
2490g/46cm

Aikaisista viikoista huolimatta Eeli voi oikein hyvin. Kirjoittelen taas, kun arki alkaa tästä rullaamaan. Toivottavasti pian :)

MuTu-piirakka

2011-07-08T15:47:00.001+03:00

Marjapiirakka on oikeasti maailman helpoin ja nopein tehdä - ja useimmiten siihen löytyy ainekset ilman, että pitää kauppaan kipaista. Kutsun tätä Musta Tuntuu (MuTu) -piirakaksi, koska ainesosien määrät eivät ole niin justiinsa!

Tarvitset:

Marjoja (mustikoita/mansikoita/vadelmia/mitä tekee mieli/mitä sattuu löytymään/kaikkea sekaisin)

2-3 kanamunaa

Muropohja (itse käytän kaupan pakkasesta saatavaa valmista muropohjaa, joka on ihan superhyvää)

2-3 prk kermaviiliä

Vaniljasokeria

Sokeria

1) Voitele käyttämäsi vuoka tarvittaessa esim voilla ja taputtele muropohja haluamasi paksuudella vuoan pohjalle ja reunoille.

2) Riko kulhoon kanamunat ja lisää kermaviilit.

3) Lisää sokerit. Sokerien määrällä ei ole väliä. Maistele sokerien lisäämisen välissä saadaksesi siitä juuri niin makeaa kuin haluat!

4) Lopuksi lisää seokseen haluamasi määrä marjoja hellästi sekoittaen. Hellästi, koska muuten marjat menevät rikki ja värjäävät koko seoksen - ellet sitten taas kerran halua seoksen värjäytyvän :)

5) Kaada seos vuokaa muropohjan päälle ja uuniin.

Uuni: noin 200-225 astetta

Aika uunissa: noin 20-25 minuuttia tai kunnes piirakka näyttää hyvältä

Vinkit!

- Uunista oton jälkeen kannattaa piirakan antaa vetäytyä rauhassa, kunnes täyte on jähmettynyt! Mitä paksummin täytettä, sitä enemmän aikaa menee jähmettymiseen.

- Piirakka maistuu hyvältä kylmänäkin (minusta jopa paremmalta).

- Ainesosien mittasuhteiden kanssa ei kannata olla niin tarkkana, koska tämä ei yksinkertaisesti voi mennä pieleen ja aina maistuu hyvältä. Sokeria sen verran, ettei ole liian makeaa, mutta sitä saa kyllä olla! Kanamunia 1 kpl per kermaviili purkki, jotta täyte oikeasti jähmettyy eikä jää löllöksi.

- Kokemukseni mukaan mansikat nesteyttävät täytettä enemmän kuin mustikat, joten lisäisin yhden kanamunan lisää, jos pelkästään mansikoista tekee tämän. Nyrkkisääntönä on, että saman verran tai enemmän marjoja kuin on kermaviili-sokeri-kanamuna -seosta.

Uskokaa tai älkää, tein myös ensimmäistä kertaa elämässäni omenapiirakkaa:

Löysin Hellapoliisin sivuilta helpon reseptin ja päätin kokeilla, kun Iitu (sisko) ei pidä marjapiirakoista, joissa on kermaviiliä.

Kamalan hyvää oli, mutta tässä virheitä joita tein:

- Pohjasta tuli melko paksu, joten sen olisi voinut jättää ohuemmaksi.

- Kaupassa valitsin niitä tavallisia punaisia omenoita, mutta olisi ehkä pitänyt ottaa jotain toisia. Maku kaipasi hieman omenan kirpeyttä - ehkä vihreät olisivat olleet parempia?

- En kuorinut omenia, mutta olisi pitänyt!

Omenapiirakka maistui hyvälle vaniljakastikkeen ja/tai vaniljajäätelön kanssa.

Onneksi herkuttelu kuuluu kesään :)

Mukana tekemässä: Eetu

Mökkiä kotiin avohyllyillä

2011-07-06T20:35:00.001+03:00

Ehkä se on vain tämä kesä tai jokin, joka saa haaveilemaan sisustuksessa kevyemmistä vaihtoehdoista ja ennen kaikkea valoisuudesta. Onnistuin kehittämään itselleni varsinaisen fiksaation avohyllyihin tänään seikkaillessani internetin syövereissä. Kun kirjoittaa googleen hakusanoiksi open shelving kitchen, saa silmiensä eteen tuhat ideaa!

Varmasti tämä innostus kantautuu sellaisesta ihanan rennosta mökkimäisestä tunnelmasta. Avohyllythän loppujen lopuksi ovat melko epäkäytännöllisiä (pölynkerääjiä, niinkuin isäni niitä nimittäisi). Uskalsin kuitenkin muuttaa aikaisempaa keittiösuunnitelmaa vedoten rahansäästöön (ilkeä minä).

Ideaa pitää tietenkin vielä hieman kehitellä. Joskos laittaisi vaikka avokulmahyllyt nurkkaan tai muuta sellaista. Häiritsevintä tuossa NYT-kuvassa on tuo kaappiseinähylly, mutta toivon, ettei se tule todellisuudessa häiritsemään kokonaisuutta.

Avohyllyille saisi kaikkea kivaa! Kippoja, kuppoja ja purnukoita.

Mutta pahimmassa tapauksessa kokonaisuus voi olla sekava! Ja sitä en missään nimessä halua.

Tää on taas näitä aamuja...

2011-06-29T08:34:00.000+03:00

... kun yksi kuva kertoo tuhat sanaa.

R.I.P Lempparein ikinä (MAC Microshadow, Deadly)

Olihan se tietenkin yhtä mukavaa kun heti herätessä astuu koiran oksennukseen, mutta siitä nyt tuskin kuvaa kukaan haluaa nähdä.
Olisi pitänyt jäädä sänkyyn.

klik klik - ostoskoriin

2011-06-27T17:37:00.000+03:00

Tässä lepäillessä pariin nettikoriin klikkaantui seuraavat himotut:

Tilatessani hunajan väristä Keep calm and carry on -julistetta, mielessäni oli vain yksi kuva:

Juliste tulee valkoisiin kehyksiin kirjastohuoneeseen, jonne aion kehittää jonkinlaisen taulukollaasin ja/tai tauluhyllyn.

Jostain syystä olen hullaantunut lintuihin! Seuraavat lintunaulakot oli aivan pakko saada:

Eikö ole suloisia?! Valkoiset menevät ehdottomasti wc:hen pyyhenaulakoiksi, mutta mustavalkoisille en ole vielä keksinyt paikkaa. Eteiseen ne tulevat joka tapauksessa.

Nämä tilasin:
sisustustarra.fi
allposters.fi

Paniikki juuri silloin, kun ei pitäisi!

2011-06-27T10:22:00.000+03:00

Eeli voi nähdä auringon hieman aikaisemmin kuin kuviteltiin. Tällä hetkellä mennään raskausviikolla 33+6 (eli 33 kokonaista viikkoa ja 6 päivää). Neuvolassa aletaan nyt käymään hyvin tiuhaan raskausmyrkytysepäilyn vuoksi. Blogi saa nyt hieman hiljentyä, jos niikseen tulee. Kaikki ylimääräinen stressi saa jäädä (kyllä, osaan ottaa tästä blogin päivittymisestäkin stressiä, niin rakas harrastus siitä on kuitenkin tullut!).

Onko sairaalakassi pakattu? Mikä sairaalakassi? Vielä muutama päivä sitten mietin, että synnytykseen on tuhottomasti vielä aikaa. Ehdin pakata ja miettiä sairaalakassia sitten myöhemmin. No, ehkä siihen ei olekaan niin pitkä aika kuin luulin...
Eelin vaatteet ovat vielä pesemättä ja silittämättä. Se kaikki pieni tilpehööri vaipoista sinkkivoiteeseen hankkimatta! Entäs ne tuttipullot ja tutit? Tuhat asiaa pyörii päässä nyt. APUA! Miten osaakaan juuri ne rakkaimmat asiat aiheuttaa sen suurimman stressin?

Eelin kaappi

2011-06-21T15:28:00.000+03:00

Vauvanvaatteet saivat paikkansa Ikean Stuva-järjestelmästä.

Alunperin olisin halunnut 128cm korkean kaapin valkoisena, mutta valkoiset ovet olivat juuri loppuneet eikä kärsivällisyyteni antanut periksi odotella seuraavaa erää. Päädyin sinisiin oviin, enkä ole kyllä katunut. Se on kaunis sininen. Vihreäkin viehätti.

Sinisenä väri oli oikein nätti. Ei niin kirkkaan värinen kuin aluksi oletin.

Vielä ei ole läheskään kaikki vaatteet löytäneet tietään kaappiin. Kaapissa on kaksi vaatetankoa ja ostin siihen varuiksi yhden ylimääräisen hyllyn.

Pikkuruisia sukkia :)

Kaapin päällä asustelee Idiootti (valkoinen nalle), Korkeasaaresta ostettu Leopardi, Iitun (siskon) tekemä Kakkis (ruskea nalle) ja Empun (siskon) tekemä siniharmaa nalle Theodore.

Raskausjuttuja

2011-06-18T20:28:00.000+03:00

En ole oikeastaan raskaudestani mitään puhunut täällä. Sivuutellut sitä ohimennen vain, mutta yhtä kokonaista postausta en siihen ole uhrannut. Lapsellista-blogin kirjoittajan ajatukset ovat prikulleen samoja kuin minun, joten hänen postausta lukiessa ei tunnu olevan enää mikään tarve kirjoittaa samasta asiasta. Suuresti onnea hänelle kuitenkin varmasti aivan ihanasta tytöstä!! Nyt taitaa olla oma vuoroni kertoa omat ajatukseni, joten jos ei kiinnosta raskaus-jutut, skippaa!

Kädet irti vatsaltani, kiitos. Iitu (pikkusiskoni) välillä silittelee kasvavaa vatsaani. Se on ihan mukavaa, välillä. Välillä se taas tuntuu epämukavalta. Iitu please, älä ota sitä henkkoht, jos pyydän pitämään Citymarketin aamupäiväruuhkassa näpit irti vatsaltani :) Olet ihana, ihanin, ja vatsaani saa silitellä, mutta neljän seinän sisäpuolella, jooko?

Parisuhde. Aina kaikki ei mene niin kuin elokuvissa. Ei mene tässäkään parisuhteessa. Monesti olen ihmetellyt ja surrut sitä, kuinka tuntuu, että yksin tätä vauvaa odotan. A ei tosiaan ole millään tavalla osoittanut innostusta tai kiinnostusta vauvaa kohtaan. Se syö omaa innostustani p a l j o n. Ja hieman pelottaakin. Se saa aikaan paljon kysymyksiä, kuten esim "Tulenko jäämään yksin tämän vauvan kanssa?"

Sosiaalinen elämä, tai sen puuttuminen. Samalla tavalla ei tule kutsuja bileisiin. Aluksi se harmitti, nyt sen ymmärtää. Tämän kummun kanssa en lähtisikään bileisiin muuta kuin kääntymään. Harmittaa myöskin se, että suurimmaksi osaksi keskustelut kääntyvät raskauteeni, olooni tai tulevaan vauvaan. Haluaisin kovasti kuulla muiden kuulumisia ja tietää tarkemmin, mutta niin se keskustelun suunta vain kääntyy. Ja jostain syystä ihmisillä on käsitys, että haluan jankata ja puhua raskaudestani yhtä soittoa. En halua tehdä siitä numeroa.

Kaipaan mahallaan nukkumista. Kaipaan öitä, kun ei tarvitse herätä parin tunnin välein närästykseen. Kaipaan jääkylmän lonkeron makua ja terassilla istumista ystävien kanssa. Kaipaan kenkiäni, jotka eivät jalkojen turvotuksen takia mene enää jalkoihini! Kaipaan normaalia kävelyä lyllertämisen sijaan.Kaipaan hyvin monia asioita, jotka eivät raskauden takia ole mahdollisia.

Jostain syystä kuitenkin raskaudessa suorastaan vihaan sitä, että ihmisillä on käsitys, mitä voin/saan tehdä ja mitä en. Raskaus ei ole sairaus, ja siksi en ollutkaan sairaslomalla töistä esim pahan närästyksen, väsymyksen, pahoinvoinnin tai yläselänsäryn takia. Koko raskauden ajan olen mielestäni voinut ihan hyvin ja jaksanutkin ihan hyvin väsymyksestä huolimatta. Joka kerta olen nimittäin ajatellut, että joillakin raskaana olevilla asiat oikeasti ovat niin, että jaksaminen ei oikeasti riitä, joten pitää olla iloinen, että jaksan edes näinkin paljon. On totta, että joissain asioissa olen vetänyt jaksamiseni ihan äärimilleen, mutta en niin, että se olisi ollut vaarallista minun tai vauvan terveydelle.
Olen ihminen, joka ei oikeastaan osaa pyytää mitään itselleen, ja olenkin tottunut pärjäämään ihan täysin itse jokaisessa asiassa. Siksi on ollut melkein hävettävää pyytää esimerkiksi pientä apua lattialta ylösnousuun, ja oli äärimmäisen häpeällistä pyytää töissä apua jonkun painavan laatikon kantoon. Vauvan terveyttä ajatellen, on se häpeä kuitenkin nieltävä ja pyydettävä sitä apua. Äärimmäisen häpeällistä on kuitenkin ollut, jos olen pyytänyt apua, enkä ole sitä saanut silloin, kun sitä on tarvittu. Sitä on tajunnut uudella tavalla asioita ja ihmisiä, joita ympärillä on. Ja jollakin tapaa hormonit ovat asettuneet niin, että taas ne ajatukset lentelevät: "Enkö ole auttamisen arvoinen?" Niin.......

Ikäni vuoksi olen välillä jopa hävennyt raskauttani. Osaksi myöskin sen takia, että A ei siitä niin kiinnostunut ole ja tunnen olevani melko yksin tämän kanssa. Mutta myös siksi, että kotona opetettiin: ensin koulut, sitten ura ja lapsia vasta sitten, kun ollaan 30v etcetc. Omissa ajatuksissani halusin lapsia vasta tosiaan lähelle 30 vuoden ikää, vaikka en haluaisikaan matkustella ympäri maailmaa tai elellä vapaata elämää. Ihan vain siksi, että olen melko itsekäs ihminen. Okei, olen itsekäs ihminen. Olen kuitenkin myös vastuuni tunteva, hyvin sopeutuva ja rakastava ihminen. Olen valmis hyppäämään perheeni puolesta vaikka auton eteen, jos tilanne sen vaatii, joten en epäile, että tunneside tätä lasta kohtaan tulisi olemaan erilainen.

Pelkoja on paljon. Liittyen niin vauvaan, parisuhteeseen kuin äitiyteenkin. Olen sivuuttanut pelkoni ajattelemalla, että en voi tulevalle mitään. Siihen pitää vain sopeutua tavalla tai toisella, ja tarvittaessa omaa jaksamista vetää äärimilleen. En ole uskaltanut luoda mitään suuria tulevaisuuden visioita. Suuret asiat tulevat yht'äkkiä, ilman mitään ennakkovaroitusta - oli sitten kyse hyvistä tai huonoista suurista asioista. Emmekä voi niille mitään. Pitää vain luottaa itseensä.

Tukkavillitys: Tangle Teezer

2011-06-17T10:09:00.000+03:00

Oikean käden etusormessa on hyttysen purema, mutta se ei estänyt klikkaamasta ostoskoriin tällä hetkellä vallitsevaa tukkavillitystä Tangle Teezeria:

Kun oli aika, jolloin en värjännyt tukkaani ja leikkasinkin sitä vain muutaman kerran vuodessa tukan kasvatuksen innoittamana, tukkani pääsi jostain syystä ihan räjähtävään kuntoon. Kampaajanikin mukaan, ongelma ei ole kuivissa latvoissa vaan noin puolivälissä hiusta:

Märkänä hiukseni menee kiharalle. Monesti olen kampaajallakin kuullut seuraavaa:

"Kato miten kaunis kihara. Jätätkö sä koskaan näitä?"

"Käytätsä paljon suoristusrautaa, kun tää sun hius on märkänä ihan kihara ja kun tulit, niin se oli melkein suora?"

"Onko sulla ollu joskus permis?"

Reuhkani näkee suoristusrautaa ehkä muutaman kerran kuukaudessa, niitä ihania kiharia ei millään voi jättää millään tökötillä hiuksiini ja ei, mulla ei ole ollut ikinä permistä.

Syytetään siis geenejä! Empulla (nuorin pikkusiskoni) omaa saman hiuslaadun: märkänä kiharalle menevä, kuivuessaan suoristuu. Ja aivan samat ihanat kiharat -kommentit hänkin on kuullut kampaajalla.

Mutta kun takkuuntumisen syynä on juuri nämä ihanat kiharat! Jokainen suihkun jälkeinen hetki on yhtä helvettiä selvitellessä näitä ihania kiharia takkuineen päivineen. Mikään ei auta. Ei takunselvittäjät, silikoniset tuotteet, silikonittomat tuotteet tai hiuksiin jätettävät hoitoaineet. Nyt toivon, että tuosta kumisesta ihmeharjasta (tangle teezer) olisi apua!!

BON BON Piippola 136 / raksajuttuja

2011-06-16T16:40:00.000+03:00

Talolla kaikki on tiptop... eikun... ei tosiaan ole.


Ulko-ovelta eteiseen. Pieni vaatehuone toimii eteisen jatkeena. Mietin, pitäisikö siihen hommata liukuovi vai jättää ilman ovea. Sen näkee sitten...

Eteisestä pääsy kaikkiin makuuhuoneisiin ja tuolla nurkan takana on wc.

Eteisestä (aukko vasemmalla) pääsee olohuoneeseen ja keittiöön. Uuniseppien Alppi-takka on näiden huoneiden välissä. Tässä näkymä olohuoneesta keittiöön...

... ja keittiöstä olohuoneeseen.

Olohuoneesta pääsee kirjastohuoneeseen. Lasipariovi lojuu tällä hetkellä isän autotallissa.

Tontilla on kaaos. Paikka on kuin pommi !!!

Wc:stä, kodinhoitohuoneesta ja saunastakin olisin halunnut kuvan, mutta talolla hääri kolme miestä (virolaisia kaikki) levyttäen viimeisiä sisäseiniä. Viimeiset sähkötyöt odottavat myös tekijöitään. Ensi viikolla takkakin tullaan tekemään loppuun. Sen jälkeen alkaa meidän homma: sisäkattoa ja sisäseinien tasoitusta.
Muuttamaan meillä ei ole mikään kiire, siksi emme ole hoputtaneet ketään mihinkään. Katselleet vain, kun sisäseinätkin ovat jo reilu kaksi viikkoa myöhässä. Hoppu niillä miehillä tänään tuntui kyllä olevan :)

Wanted !

2011-06-13T22:20:00.000+03:00

Meillä on tontilla ylimääräistä puutavaraa, äitillä on hiomakone ja mulla on aikaa, vaikka muille jakaa... Huomenn raahaan sitä puutavaraa isän autotalliin ja alan hommiin. Täydellinen työpöytä kirjastohuoneeseen, CHECKED!!

i had a plan - to have a plan

2011-06-13T18:06:00.000+03:00

Suunnitelmissa oli:
Ikeassa käynti
Postissa käynti
Pankissa käynti
Visiitti kierrätyskeskukseen
Tontilla käynti
Jotain kivaa blogipäivitystä

And what happened? En avannut edes makuuhuoneen verhoja. Neuvola oli aamulla ja sen jälkeen en ole sisältä poistunut. Nukuinkin 3h päikkärit. Annetaanko anteeksi? Ensimmäinen lomapäivä ja muistin justiinsa, että oon neljältä päivältä unohtanut ottaa rautalääkkeet. Ihmekkös väsyttää koko ajan ja pää on kipeä.

BON BON Piippola 136 / värimaailma

2011-06-12T14:30:00.000+03:00

Jos kaakeleiden valitseminen on hankalaa, niin on varmasti maalienkin! Valittavana on miljardi erilaista sävyä. Onneksi päässäni oli joku visio, minkälaiset sävyt haluaisin. Ja sitäpaitsi, jonkun seinän maalaaminen uudelleen ei ole homma eikä mikään, joten en ottanut tästä surta stressiä ;)

PAPERI F497: Eteinen, MH2

MULPERI H484:       Keittiö, olohuone, kodinhoitohuone, vaatehuone
HARSO H497:           MH4
BUNGALOW G500: WC
VALKAMA K498:     MH
AKAATTI N500:       MH3

Sävymaailmaa, jota haluaisin meille:

Pitää vielä käydä tuolla raksalla piipahtamassa. A on maalannut otsalautoja ja sen sellaisia.

Viime viikot ovat olleet kiireellisiä. Ei ole enää. Huomenna on kesälomani ensimmäinen päivä. Perjantaina jätin kulkukorttini, toimiston avaimet, kassalippaan avaimen ja parkkikortin pomolle suureen valkoiseen kirjekuoreen. Siivosin työpöytäni,sähköpostini ja tein pari rästihommaa pois. Se oli viimeinen työpäivä pitkiin aikoihin. Outoa........ Nyt viikonlopun olen vain köllötellyt ja kironnut tuon +30 asteen helteen alimpaan helvettiin, rentoutunut, grillannut ja surffaillut.
Huomenna teen TO DO-listan, joita pitää vielä loman aikana saada tehtyä ennen kuin Eeli syntyy. Että olisi mahdollisimman valmis.

Hieman inshpiraatiota

2011-06-01T20:05:00.001+03:00

Rakas Olympukseni sammui. Akku pitää ladata. Tästä syystä en pääse kuvailemaan uutta rakkauslaukkuani. Saadaan tällä kertaa nauttia uusista blogituttavuuksista, joihin olen törmäillyt tässä lähiaikoina.

DESIRE TO INSPIRE

DESIGN SPONGE

DECOR8

DAILY DREAM DECOR

LITTLE GREEN NOTEBOOK

FROM SCANDINAVIA WITH LOVE

BRIGHT BAZAAR

Terassihaaveilua

2011-05-31T21:30:00.001+03:00

Vaikka terassi- ja pihasuunnittelu ovatkin vasta ensi kesän juttuja, ainahan sitä saa haaveilla. Mitähän elämästäkin tulisi, jos vain lakkaisi haaveilemasta? Eihän se nyt enää kivaa olisi...

Kivistä rakennettu paikka avotulelle makkaran grillausta varten olisi täydellinen. Sekaan pieniä puita (ei sinne avotuleen siis), ehkä omiin suuriin ruukkuihinsa? Mielenkiintoisen pihasta saisi asettamalla istutuksia eritasoihin.

Hillittyjä värejä, mutta värejä kuitenkin! Erilaisia kuoseja yksivärisiä vasten. Kalusteet tuunattaisiin kierrätyskeskuksesta (etc) löydetyistä huonekaluista. Miksi satsaamaan kalliisiin kalusteisiin, kun saisi ihanan persoonalliset ja edulliset?

Tällainen meille olisi tervetullut ehdottomasti! Tummaa ja vaaleaa puuta, ihania kankaita, kodikkuutta, ... sellaista rentoa meninkiä!

Nyt elokuvaa katselemaan. Kävin tänään ostamassa himoitun laukun, jota ajattelin esitellä huomenna. Se vaan on täydellinen, että tekisi mieli kirkua koko maailmalle sen löytymisestä.

kuvat lainattuja